Opetusalan Ammattijärjestö

Rehtorit ja johtajat/varhaiskasvatuksen johtajat

Tällä sivulla:

Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten rehtoreilta ja johtajilta vaaditaan pääsääntöisesti vähintään ylempi korkeakoulututkinto. Rehtoreilta edellytetään myös opetushallinnon tuntemusta.


Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksen hallinto siirtyi vuoden 2013 alusta sosiaalitoimesta samaan hallintoon muun opetustoimen kanssa. Varhaiskasvatuksen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista säädetään kuitenkin edelleen laissa 272/2005 sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista. Varhaiskasvatuslain säätäminen on mm. tältä osin edelleen kesken.

Laissa sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista määritetään kelpoisuusvaatimukset päivähoidon johtotehtäviin: sekä pääasiassa hallinnollisiin johtotehtäviin (10 § 1 mom) että päivähoidon ammatillisiin johtotehtäviin (10 § 3 mom). 


Päiväkodinjohtaja


Lain mukaan päivähoidon ammatillisiin johtotehtäviin kelpoisuusvaatimuksena on lastentarhanopettajan kelpoisuus sekä riittävä johtamistaito. Ammatillisilla johtotehtävillä tarkoitetaan tehtävää, johon sisältyy työntekijöiden ammatillisen osaamisen johtamista ja päiväkodin varhaiskasvatuksen suunnittelua sekä valmius toimia lapsiryhmässä. Päiväkodin johtajalla on kokonaisvaltainen vastuu johtamansa yksikön varhaiskasvatuksen laadusta ja tuloksellisuudesta. Ammatilliset johtotehtävät sisältävät toiminnan suunnitteluun, organisointiin ja kehittämiseen liittyviä tehtäviä. Usein tehtäviin sisältyy myös vastuu päivähoidon / varhaiskasvatuksen eri muodoista. 


Päivähoidon/varhaiskasvatuksen hallinnollinen johtaja


Hallinnollisilla johtotehtävillä tarkoitetaan pääasiallisesti viranomaistoimintaan kuuluvia hallinnollisia johtotehtäviä. Varhaiskasvatuksen hallinnollisiin johtotehtäviin ei sisälly ammatillisen ohjauksen antamista tai välitöntä asiakastyötä lapsiryhmässä. Hallinnollisiin johtotehtäviin edellytetään soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa, varhaiskasvatuksessa esim. kasvatustieteen maisterin tutkintoa, alan tuntemusta sekä riittävää johtamistaitoa.

KT Kuntatyönantajan kanssa on saavutettu yksimielisyys (Kuntatyönantaja 4/2015) siitä, että päiväkodin johtaja tai varhaiskasvatusyksikön esimies on aina ammatillisen työn johtaja. Yksittäisillä päiväkodeilla ei ole hallinnollista johtoa, vaan ainoastaan ammatillinen johto. Hallinnollinen johto tarkoittaa käytännössä varhaiskasvatuksen toimialan johto- ja päällikkötehtävissä toimivaa keski- ja ylempää johtoa.

Lue lisää varhaiskasvatuksen ja lastentarhanopettajien kelpoisuusvaatimuksista

Tutustu OAJ:n selvitykseen Päiväkodin johtajien työtaakasta tuli kohtuuton (pdf)

Perus- ja toisen asteen opetus

Rehtorien/johtajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään asetuksessa opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (986/1998).

Pääsääntöisesti rehtorilta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Siirtymäsäännöksellä kuitenkin mahdollistetaan se, että henkilöt, joilla on kelpoisuus perusopetusta antavaksi opettajaksi tai oppilaanohjaajaksi, ovat kelpoisia perusopetusta järjestävän koulun rehtoriksi, vaikka heillä ei olisikaan ylempää korkeakoulututkintoa. Myös ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen rehtorin perustutkinnon taso voi olla muu kuin ylempi korkeakoulututkinto.

Rehtorilla tulee myös olla asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus, riittävä kokemus opettajan tehtävistä ja opetushallinnon tutkinto tai muulla tavoin hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

Ala- yläkoulun hallinnollisen rajan poistuminen on aiheuttanut epäselvyyttä siitä, mikä on asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus.  Perusopetuksessa se on luokanopettajalla, aineenopettajalla, erityisopettajalla ja oppilaanohjaajalla. Useamman koulutusmuodon oppilaitoksen rehtorilta vaaditaan jonkin ao. oppilaitoksen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus.

Näin esim. vanhamuotoisen luokanopettajakoulutuksen saanut on kelpoinen koko perusopetusta antavan koulun rehtoriksi. Samoin luokanopettaja on kelpoinen rehtoriksi perusopetusta vain vuosiluokille 7-9 antavassa koulussa, vaikka hänellä ei olisi kelpoisuutta aineenopettajaksi. Tällöin hän voi opetustuntimääränsä täyttämiseksi opettaa kunnan jossain muussa koulussa, jossa annetaan opetusta vuosiluokille 1-6.

Lukion kelpoisuusasetuksissa ei mainita erityisopettajaa, joten he eivät ole kelpoisia lukion rehtoriksi.

Ammattikorkeakoulut ja yliopistot

Ammattikorkeakoulujen rehtorien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista. Rehtorilta edellytetään jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto, perehtyneisyyttä ammattikorkeakoulun toimialaan ja hallinnollista kokemusta.

Rehtorin virkaan voidaan myös nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jos hänet muutoin katsotaan erityisen ansioituneeksi tehtävään. Rehtorilta edellytetään, että hän hallitsee ammattikorkeakoulun opetuskielen.

Yliopiston rehtorin kelpoisuusvaatimukset määritetään yliopistolaissa. Julkisoikeudellisen yliopiston rehtoriksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon ja että hänellä on rehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito.

Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun rehtoriksi valittavalta ei kuitenkaan vaadita tohtorin tutkinnon suorittamista.

Vapaa sivistystyö

Vapaan sivistystyön oppilaitoksessa rehtoriksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on steinerpedagogiikkaan perustuvat opettajalta edellytetyt opinnot, riittävä työkokemus sekä opetushallinnon tutkinto, opinnot tai riittävä tuntemus.

Taiteen perusopetus

Taiteen perusopetuksesta annetussa laissa tarkoitettua koulutusta järjestävän oppilaitoksen rehtoriksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on alan ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä opetushallinnon tuntemus.

Muu koulutus

Koulukodissa toimivan koulun, liikunnan koulutuskeskuksen ja kesäyliopiston rehtoriksi on kelpoinen myös henkilö, jolla on ylempi korkeakoulututkinto ja riittävä opetushallinnon tuntemus.

 
null