Opetusalan Ammattijärjestö

Tasa-arvoisella koulutuksella kohti tasa-arvoista yhteiskuntaa

Tasa-arvoisella koulutuksella mahdollistetaan, että kukin voi hyödyntää omaa lahjakkuuttaan ja toteuttaa itsellensä tärkeitä asioita yhteiskunnassa ja työelämässä ilman, että tausta määrittää hänen mahdollisuuksiaan elämässä.

Varhaiskasvatukseen osallistumisella on tutkitusti merkittävät vaikutukset myöhempään koulutuspolkuun, oppimistuloksiin ja tulevaan työmarkkina-asemaan. Toisen asteen koulutuksesta syrjäytyminen ennustaa korkeasti koulutettuihin verrattuna heikompaa terveydentilaa, useampia työttömyysjaksoja ja kolmanneksen lyhempää työuraa.

Korkeasti koulutetut ovat valmiimpia kehittämään itseään koulutuksen avulla myös työuransa aikana, ja he välittävät koulutusmyönteistä asennetta omille lapsilleen. Nuorille on tärkeää tarjota erilaisia vaihtoehtoja, mutta tehdyt koulutusvalinnat eivät saa betonoida kenenkään tulevaa työmarkkina-asemaa eivätkä yhteiskunnallista statusta.

Koko koulutusjärjestelmässä pitää kiinnittää nykyistä voimakkaammin huomiota siihen, että tasa-arvonäkökulma otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ja opetuksessa mukaan lukien henkilöstörekrytoinnit. Koulujen ja oppilaitosten pitää olla edelläkävijöitä tasa-arvokysymyksissä, koska ne huolehtivat tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajien kouluttamisesta. Korkeakoulut ja oppilaitokset luovat tasa-arvoisia käytäntöjä ja suvaitsevaa ilmapiiriä työmarkkinoille valmistuville ja täten kehittävät työelämää.

Koulutus- ja kasvatuspalveluiden yhdenvertaisuuden ja laadun parantamisen on oltava keskeinen koulutuksen pitkän aikavälin tavoite, jonka eteen on tehtävä määrätietoisesti töitä. Koulutukselle tarvitaan yhteisen keskustelun pohjalta luotu tulevaisuusohjelma, jonka vaikutukset arvioidaan suhteessa tavoitteisiin. Koulutuksen tasa-arvo ei synny hetkessä. Ilman tasa-arvoista koulutusta ei ole tasa-arvoista yhteiskuntaa.
 
Julkaisun lähteet
1  Schweinhart, L. J. & Al. 2005. Lifetime effects: The High/Scope Perry Preschool study through age 40.
2  Euroopan komissio 2014. Eurydice - poimintoja.
3  OECD:n maaraportti 2016.
4  SVT 2016. Väestönmuutokset alueittain.
5  Korkeakoski, 2010. s. 90. Esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmajärjestelmän toimivuus.
6  Pohjois-Suomen AVI 2014. Aluehallintovirastojen keskeiset arviot peruspalvelujen tilasta 2013.
7  Ahonen & al. 2015, 46–47. Koulutuksellinen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.
8  Välijärvi / OKM 2012. 12. Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi.
9  Bernelius 2008, 5–6. Kaikkien koulu – peruskoulun laadun ja mahdollisuuksien tasa-arvon tukeminen.
10   Välijärvi / OKM 2012. 22. Ehdotus valtioneuvoston strategiaksi koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseksi.
11   Seppänen, Kalalahti & al. 2015, 527. Suomalainen lohkoutuva peruskoulu vanhempien näkemänä. Teoksessa Lohkoutuva peruskoulu.
12   Simola, Seppänen & al. 2015, 105. Valikoinnin paluu? Teoksessa Lohkoutuva peruskoulu.
13   Nori 2011, 221. Keille yliopiston portit avautuvat?
14   Kivinen, Hedman & Kaipainen 2012. Koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuus Suomessa – eriarvoisuuden uudet ja vanhat muodot.
15   THL 2015. Sukupuolten tasa-arvo.
16   Sakki ry & Otus rs. Amisbarometri 2015.
17   OECD:n maaraportti 2016.
18   THL 2015. Kouluterveyskysely.
19   Luopa, Matikka & Paajanen 2014, 129. Nuorten koulukokemukset koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta. Teoksessa Erkanevat koulutuspolut.
20   OPH 2014. Opettajat Suomessa 2013.
21   Harjunen & Rautapuro 2014, 6. Kielenkäytön ajattelua ja ajattelun kielentämistä.
 
Julkaisun kuvat ja taulukot
Kuvio 1: Eurostat 2012.
Kuvio 2: SVT 2014. Väestömuutokset alueittain.
Kuvio 3: Yle 3.12.2014. Sata kuntaa elää Suomessa muiden rahoilla. Verkkouutinen.
Kuvio 4: SVT 2015. Koulutustilastot.
Kuvio 5: Silvennoinen, Rinne, & al. 2015, 355. Yhteiskuntaluokat ja kouluvalinta. Teoksessa Lohkoutuva peruskoulu.
Kuvio 6: OPH 2014. Opettajat Suomessa 2013.
 
null