Undervisningssektorns Fackorganisation

Inneluftundersökningen 2017

Inneluftundersökningen 2017 av OAJ och Åbo universitet:
Fyra av tio har drabbats av hälsoproblem, byggnader från 1970-talet orsakar mest problem

(obs sidan under uppdatering)
Dåligt byggda skolhus, dåligt utförda reparationer, bristfälligt underhåll och otillräcklig ventilation är saker som tydligt framkommer i en omfattande undersökning av OAJ och Åbo universitetet. Av närmare 5 000 respondenter uppgav 85 procent att det finns inneluftproblem på den egna arbetsplatsen. Närmare 40 procent hade drabbats av olägenhet för hälsan. Byggnader från 1960–1980-talen orsakar mest hälsoproblem.
 
Inneluftundersökningen 2017 är den första nationella undersökningen där man inom sektorn för utbildning, fostran och forskning har kartlagt lärarnas och chefernas arbetsplatsrelaterade hälsa och symptom på grund av inneluften. Också byggnadernas skick och ålder kartlades.

I undersökningen deltog 4 920 lärare och chefer. Frågorna sändes till 20 000 OAJ-medlemmar och svarsprocenten var ca 25 procent. Största delen av respondenterna arbetar för den kommunala arbetsgivaren (81 procent i kommuner och 7 procent i samkommuner). 11 % arbetar inom privata sektorn och en procent i statliga läroanstalter.

Var tredje fick sämre hälsa under det gångna året
 
Inneluften påverkade trivseln negativt för var tredje respondent och förorsakade olägenheter för hälsan för närmare 40 procent. Hälsan försämrades för en tredjedel under det senaste året. Exempelvis var femte respondent i grundskolan eller inom förskoleundervisningen har bytt jobb eller arbetsställe på grund av inneluftproblem.
 
Undersökningen visar att lärarna och cheferna har klart flera luftvägsinfektioner än den övriga vuxna befolkningen. Många av läkare fastställda sjukdomar hade ett samband med mögelexponeringens längd. Det fanns också ett klart samband mellan mögelexponering och astma och sambandet mellan kronisk bronkit och mögellukt var påfallande starkt.
 
Endast knappt 30 procent av svarandena upplever att de orkar i sitt nuvarande arbete fram till pensioneringen.
 
OAJ:s åtgärdsförslag

Ett långsiktigt nationellt åtgärdsprogram behövs för att renovera och bygga nya daghem, skolor och läroanstalter.

Det här behövs:
  1. Understöd och två års kartläggning av byggnadernas skick.
  2. Ett program för tillfälliga utrymmen i krissituationer.
  3. Stöd för att riva gamla byggnader och planera nya.
  4. Finansiering av nybyggen. Enheter ska trygga anskaffandet av friska och trygga daghem, skolor och läroanstalter.
  5. Kvalitetskriterier och uppföljning för planering, anskaffning, byggandet och underhåll av friska och trygga daghem, skolor och läroanstalter.
  6. Effektiverad byggnadsinspektion med flera åtgärdsalternativ för att kunna ingripa vid inneluftproblem. Införandet av en försummelseavgift.
  7. Ändringar i lagstiftningen beträffande utvärderingar av hälsorisker som hälsovården gör.
  8. Ändringar i lagstiftningen så att sjukdomar till följd av dålig inneluft accepteras, för att socialskyddet för de insjuknade och barnens rätt till undervisning ska tryggas.
  9. Utökat rättsskydd så att det omfattar arbetsplatsoförmögenhet som bör definieras i lag.
     
Plock ur forskningsresultaten:
  • 4920 lärare och chefer inom sektorn för utbildning, fostran och forskning deltog i undersökningen.
  • Frågorna sändes till 20 000 OAJ-medlemmar och materialet samlades in av Åbo universitet.
  • 81 procent av respondenterna jobbar i kommuner eller samkommuner.
  • Nya skolbyggnader utgör endast en liten andel av byggnadsbeståndet.
  • Var femte arbetsplats har inte alls renoverats. Bara ca var tionde respondent uppgav att omfattande grundrenoveringar och renovering av fuktskador har gjorts på den egna arbetsplatsen.
  • Mögellukt fanns i alla slags byggnader, mest i byggnader från 1970-talet.
  • Under ett år hade hälsan försämrats mest för dem som arbetar i byggnader med enbart mekanisk frånluftsventilation.
  • Hälsan hade tydligast försämrats hos dem som jobbar i skolor och daghem byggda på 1960–1980-talen.
  • Flest byggnader som väntar på renovering finns inom barndagvården.
  • 40 procent av respondenterna uppskattar att den egna hälsan har försämrats under det senaste året.
  • Undervisningspersonalen har klart flera luftvägsinfektioner än den övriga vuxna befolkningen. 


De centrala undersökningsresultaten:

Daghem, skola och läroanstalt som arbetsplats
Ventilationssystemet spelar roll för hälsan
Sämst mår man i byggnader från 1960–80-talen
Många olägenheter i arbetsutrymmena
Mögel och avloppslukt mångfaldig hälsorisk
Työssä viihdytään työkuormituksesta huolimatta
Home on riski työssä jatkamiseen
Uusimmissa kouluissa terveys parempi
Sairastamisen yhteys työtilaan

Daghem, skola och läroanstalt som arbetsplats

Dålig kvalitet på byggandet och bristfälligt underhåll av byggnaderna framgår tydligt i undersökningen. Hela 85 procent av lärarna och cheferna uppger att det finns inneluftproblem på den egna arbetsplatsen. Kommunernas byggnadsbestånd är klart äldst. Ändå har var femte arbetsplats inte alls renoverats. Bara ca var tionde respondent uppger att omfattande grundrenoveringar och renovering av fuktskador har gjorts på den egna arbetsplatsen. Bara 7 procent av respondenterna väntar på nybygge.
Var tionde byggnad från 1970–80-talen väntar på renovering. 64 procent av svarandena som arbetar i byggnader från 1970-talet skulle undvika endel fastighetsutrymmen om detta skulle vara möjligt. Åtta procent hade bytt arbetsställe eller arbetsplats under det gångna året på grund av inneluftproblem. Var femte respondent i grundskolan eller inom förskoleundervisningen hade bytt jobb eller arbetsställe på grund av inneluftproblem.
Nya skolbyggnader utgör endast en liten andel av byggnadsbeståndet. I varannat hus från 2000-talets byggnadsbestånd har man redan gjort renoveringar. Ytrenoveringar har gjorts i var fjärde ny byggnad.
 
Var fjärde uppger att ventilationen har effektiverats eller förnyats på arbetsplasten. Ändå uppger över 60 procent att de ännu efter en omfattande ventilationsrenovering upplever unken inneluft och otillräcklig ventilation. Under ett år hade hälsan försämrats mest för dem som arbetar i byggnader med enbart mekanisk frånluftsventilation.
 
Har inneluften på din arbetsplats förorsakat er olägenheter under det gångna året?
Ca 40 procent hade drabbats av en sämre hälsa under det gångna året. Hälsan hade tydligast försämrats hos dem som jobbar i skolor och daghem byggda på 1960–1980-talen. Av dem som jobbar i de nyaste byggnaderna uppgav hela 15 procent att hälsan rentav hade förbättrats. Kvinnorna upplevde en försämrad hälsa klart oftare än män.
 
 
Det är allmännare med olägenheter (damm, mikrober, dålig inneluft) som beror på arbetsutrymmena än på själva arbetet. Över hälften av lärarna och cheferna som deltog i undersökningen påtalade olägenheter i arbetsutrymmena. Hela branschen tampas med dålig inneluft förutom i nyare byggnader. Över hälften av svarandena upplever varje vecka eller dagligen unken inneluft och otillräcklig ventilation och närmare 60 procent av buller. Var fjärde upplever drag eller oangenäm temperatur, var femte upplever olägenheter på grund av mögellukt eller lukt från jordkällare eller avlopp. 40 procent lider av torr inneluft.
Inneluften hade förorsakar sanitära olägenheter för ca var tredje svarande och olägenheter för hälsan för ca 40 procent. Det är vanligt med buller, damm och smuts.
 
Undersökningen visar att risken för en försämrad hälsa var tiofaldig för dem som dagligen utsätts för mögellukt jämfört med dem som inte alls utsätts för mögelexponering. Sambandet mellan exponering för avloppslukt och försämrad hälsa var nästan lika stort.
 
Fuktskador är vanliga. Endast var femte uppger att hen inte har blivit utsatt för fuktskada. Var fjärde uppger exponering för fuktskada under en kort tid, var femte uppskattar en exponering i 5-10 års tid och en femtedel uppskattar att de blivit utsatta för fuktskada i 11–20 års tid. Synliga tecken på fuktskador är vanligast i byggnader från 1970-talet (10 procent) och mest sällsynta i byggnader från 2000-talet (2 procent).
 
67 % viihtyy työssään hyvin ja noin 30 % kohtalaisesti. Vain 3 % viihtyy huonosti. Miehet viihtyvät työssään huonommin kuin naiset. 1980-luvun kouluissa hyvin viihtyviä oli vähiten. Yli 80 % vastaajista kokee työnsä olevan mielenkiintoista ja innostavaa. Työkuormitus on noin joka neljännellä vastaajalla liiallista ja yli puolella ainakin joskus liian suurta. Reilu kolmannes kokee vaikutusmahdollisuutensa kuitenkin useimmiten hyviksi. Vertaistuki on hyvällä tasolla, lähes 70 % saa työtovereiltaan useimmiten apua sitä tarvitessaan.
 
Työn innostavuus oli samalla tasolla kaikenikäisissä rakennuksissa työskentelevillä, samoin työkuormitus koettiin samanlaiseksi eri-ikäisissä rakennuksissa. Sen sijaan 1960-luvun koulurakennuksissa työskentelevät kokivat vaikutusmahdollisuutensa heikoimmiksi. Vaikutusmahdollisuudet koettiin parhaiksi uusissa kouluissa. Myös vertaistuki oli heikoin 1960-luvun koulurakennuksissa työskentelevillä.
 
Melkein 30 % kokee työperäistä stressiä joko melko usein tai erittäin usein. Määrä on merkittävä. Vain 10 % ei koe stressiä koskaan ja 20 % kokee sitä melko harvoin. Miehet kokivat harvemmin työperäistä stressiä kuin naiset. Stressiä oli vähiten vastaajilla, joiden työpaikat olivat uusissa rakennuksissa.

Työssä viihtyminen
Vain vajaa 30 % kokee jaksavansa erittäin todennäköisesti nykyisessä työssään eläkeikään asti. Reilu kolmannes arvioi jaksavansa melko todennäköisesti ja yhteensä 20 % melko tai erittäin epätodennäköisesti. 1970-luvun rakennuksissa työskentelevissä oli eniten niitä, jotka pitivät epätodennäköisenä jaksamistaan eläkkeelle asti. Homealtistus ja viemärin hajulle altistuminen korreloivat huonon työssäjaksamisennusteen kanssa.
 
Yleinen terveydentila on 15 %:lla erinomainen ja lähes 60 %:lla hyvä. Tyydyttäväksi terveydentilansa kokee noin joka neljäs, ja parilla prosentilla terveys on oman arvion mukaan huono. Miehet kokivat terveydentilansa paremmaksi kuin naiset. Erinomaiseksi terveytensä kokevia oli eniten uusissa kouluissa työskentelevissä. Lastentarhanopettajat, erityisopettajat ja yliopistonlehtorit kokivat terveytensä heikoimmaksi.
 
Muutokset terveydentilassa
Onko terveydentilanne muuttunut nykyisessä työpaikassanne viimeksi kuluneena lukuvuonna?
 
Opettajilla ja esimiehillä oli selvästi enemmän hengitystieinfektioita kuin muulla aikuisväestöllä. Erityisen paljon on flunssaa, nuhakuumetta, poskiontelotulehduksia, kurkunpäätulehdusta ja vatsaflunssaa, joita monilla on ollut useita infektioita vuoden aikana. Hengitystie- ja silmäoireita on runsaasti. Yli 40 %:lla on nenän tukkoisuutta ja silmien kuivumista.
 
Oireiden yhteys työaikaan:
  • tukkoisuus, nuha, kurkkukipu, käheys
  • päänsärky, huimaus, muistihäiriöt, keskittymisvaikeudet ja ärtyneisyys
  • käsien ja kasvojen iho-oireet
 
Oireiden yhteys työpaikan mikrobiperäisten hajuhaittojen kanssa:
  • hengitystieoireet
  • infektiosairaudet, erityisesti poskiontelotulehdukset, kurkunpäätulehdus, vatsaflunssa
  • silmäoireet
  • neurologiset oireet
  • iho-oireet ja -sairaudet
 
Sairauksista aiheutuu paljon kustannuksia vastaanottokäyntien, lääkehoitojen ja poissaolojen vuoksi. Hoidon tarvetta on opetushenkilökunnalla selvästi enemmän kuin aikuisilla keskimäärin.
 
Opettajilla ja esimiehillä on astmaa enemmän kuin muulla aikuisväestöllä siitä huolimatta, että tupakointi oli selvästi harvinaisempaa kuin väestöllä keskimäärin. Sarkoidoosia ilmoitettiin odotusarvoa enemmän. Naisilla on enemmän useita lääkärin toteamia sairauksia, kuten esimerkiksi astmaa ja muita allergiasairauksia. Astmaatikkojen osuus oli suurin 1960-luvun rakennuksissa työskentelevissä (15 %). Keliakian ja fibromyalgian yleisyydessä oli myös merkitseviä eroja eri-ikäisissä rakennuksissa työskentelevien välillä.
 
Homeen haju työpaikalla on vahvasti yhteydessä astmaan, allergisen nuhaan, atooppiseen ihottumaan ja allergiseen silmätulehdukseen. Autoimmuunitautien ja fibromyalgian sekä homeen hajun välillä oli yhteys. Homeen hajulla ja kilpirauhasen ylitoiminnalla oli vahva yhteys. Kroonisen bronkiitin yhteys homeen hajuun oli erittäin vahva. Monikemikaaliherkkyys liittyi merkitsevästi homeen hajulle altistumiseen. Monikemikaaliherkkiä oli vain prosentti koko aineistosta.
 
Viemärin hajulle altistuminen oli vahvasti yhteydessä astmaan ja muihin allergiasairauksiin sekä krooniseen bronkiittiin. Lisäksi hajulle altistuminen oli yhteydessä fibromyalgiaan, nivelrikkoon ja monikemikaaliherkkyyteen (MCS).
 
Monet lääkärin toteamat sairaudet olivat yhteydessä homealtistumisen kestoon. Selvä lineaarinen yhteys oli homealtistumisen keston ja astman välillä. Myös allergisen nuhan yhteys homealtistuksen kestoon oli vahva. Kilpirauhasen vajaatoiminta, iriitti, selkäsairaudet, munuaissairaudet ja krooninen väsymysoireyhtymä sekä MCS olivat yhteydessä homealtistuksen kestoon.
 
Lapsettomuus korreloi melkein merkitsevästi ja toistuvat keskenmenot merkitsevästi homealtistuksen kestoon, kun iän, tupakoinnin ja kodin vaurioiden vaikutus oli vakioitu.
 
Jopa yli 70 % vastanneista on ollut sairaana työssä, noin 15 % usein. Naiset olivat olleet selvästi miehiä useammin sairaana työssä. Vanhoissa rakennuksissa työskentelevät vastaajat ovat olleet sairaana työssä enemmän kuin uudempien rakennusten työntekijät. Lääkehoitoja on käytössä melko paljon. Vain vajaa kolmannes on ilman lääkitystä. Jatkuvaa lääkitystä käyttää yli kolmannes, ja 6 % käyttää lääkkeitä jaksohoitona esimerkiksi allergiaan. Antibiootteja käytetään muuta väestöä enemmän. Jopa noin 40 % on käyttänyt ainakin yhden antibioottihoidon, jotkut 5–10 kertaa vuoden aikana. Homeen, maakellarin ja viemärin hajulla työpaikalla oli yhteys sairaana työskentelyyn ja antibioottien käyttöön.
 
Noin 65 % vastaajista on ollut poissa työstä hengitystieoireiden tai infektion vuoksi viimeksi kuluneen vuoden aikana. Luku on selvästi tavanomaista suurempi. Pitkiä poissaoloja on 5 %:lla kaikista vastanneista.
 

OAJ:s åtgärdsförslag

Sisäilmaongelmien korjaamiseksi ja päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten uudisrakentamiseksi tarvitaan pitkäkestoinen valtakunnallinen ohjelma, jota valtio rahoittaa vuosittain 300 miljoonalla eurolla kymmenen vuoden ajan.
 
Nämä tarvitaan:
 
1. Määräaika ja avustus rakennusten kunnon selvittämiseen. Sisäilmaongelmat ovat niin vakavia ja mittavia, että rakennusten kunnon selvittämiseen tarvitaan pätevän asiantuntijan lisäksi myös määräaika. Vuosina 2018–2019 tulisi selvittää kaikkien käytössä olevien sisäilmaongelmaisten päiväkoti- ja koulurakennusten kunto. Avustuksia ja asiantuntijatukea tarvitaan myös laajan kuntotutkimuksen tulosten perusteella tehtävään peruskorjauksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.
 
2. Väistötilaohjelma kriisitilanteisiin. Asiantuntijatukea ja avustuksia tarvitaan väistötiloiksi soveltuvien rakennusten selvittämiseen ja kevytrakenteisten koulujen, päiväkotien sekä uuden sukupolven tyyppikoulujen käyttöönottoon.
 
3. Tuki huonokuntoisten rakennusten purkamiseen. Huonokuntoisten rakennusten osakorjaukset eivät riitä parantamaan päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten olosuhteita. Tarvitaan rohkeita purku- ja uudelleenrakentamispäätöksiä.
 
4. Rahoitus uudisrakentamiseen ja yhteishankintayksiköinen perustaminen uusien päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten hankkimiseksi. Myös suunnitteluun tarvitaan erillinen rahoitus. Rahoitus pitää suunnata kunnille ja muille opetuksen ja kasvatuksen järjestäjille.
 
5. Laatukriteerit ja niiden valvontamenettely päiväkoti- ja koulurakennusten suunnitteluun, hankintaan, rakentamiseen ja ylläpitoon.
  • Julkisen rakentamisen hankintakriteerit ja työn tilaajan vastuiden määrittely.
  • Julkisen rakentamisen laadun sekä vastuiden määrittely kilpailutuksessa ja rakentamisvaiheessa. Laiminlyönneistä pitää seurata sanktioita.
  • Ohjeiden ja perehdytyksen antaminen kiinteistön käyttöönotossa. Kiinteistön ylläpitoon liittyvän reklamaatiojärjestelmän ja viestinnän kehittäminen.
  • Riittävän ilmanvaihdon ylläpitäminen päiväkoti-, koulu- ja oppilaitosrakennuksissa yö- ja viikonloppuaikaan.
6. Rakennusvalvonnan tehostaminen laajentamalla keinovalikoimaa, jolla sisäilmaongelmiin voidaan puuttua. Todettujen puutteiden ja laiminlyöntien pitää johtaa nopeasti riittävän suuruisiin sakkoihin ja laiminlyöntimaksuihin, joilla saadaan aikaan toivottu muutos rakentamisen laadussa.
 

7. Lakimuutoksia terveydenhuollon tekemiin terveysriskien arviointeihin. Terveyshaitat pitää selvittää ja arvioida kuukauden kuluessa sisäilmaoireilun esille tulosta.

  • Lisäys terveydenhuoltolakiin 1326/2010 16–17 §:ien 1 mom koskien koulu- ja opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden seurantaa. Lisäksi terveydenhuoltolakia pitää laajentaa koskemaan varhaiskasvatusta samalla tavalla kuin se koskee muuta koulutusalaa.
  • Lisäys työterveyshuoltolakiin 1383/1001 12 § 1 mom koskien työterveyshuollon työn ja työolojen terveellisyyden ja turvallisuuden selvittämistä ja arviointia.
8. Lainsäädännön ja toimintatapojen muutoksia sisäilmasta johtuvien sairauksien hyväksymiseksi niin, että sairastuneiden sosiaaliturva ja lasten oikeus opetukseen toteutuvat.
 
9. Työntekijän oikeusturvaa pitää laajentaa siten, että se sisältää työpaikkakyvyttömyyden. Työpaikkakyvyttömyys pitää määritellä laissa.
 
null