Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Ammatillisen koulutuksen kuntarahoitusosuutta leikataan

Ministerityöryhmä päätti ammatillisen koulutuksen reformiin sisältyvän säästötarpeen toteuttamistavasta. OAJ on esittänyt leikkausten siirtämistä.

Ammatillisen koulutuksen reformi sisältää 190 miljoonan euron leikkaukset vuodelle 2017. Osaamisen ja koulutuksen ministerityöryhmän päätös leikkausten toteuttamistavasta saattaa OAJ:n mukaan lamauttaa koulutusten järjestäjien uudistamisintoa.

– OAJ on esittänyt koulutusleikkausten siirtämistä, jotta toimijoiden motivointi reformin edellyttämään kehittämistyöhön olisi ollut tehokkaampaa, OAJ:n erityisasiantuntija Inkeri Toikka sanoo.

Toikan mukaan hyvää esityksessä on mahdollisuus omien ratkaisujen hakemiseen.

– Järjestäjien liikkumavara säästöjen toteuttamisessa ja oman harkinnan käyttäminen on varmaankin huonoista ratkaisuista paras, Toikka arvelee.

OAJ on kuitenkin pettynyt siihen, ettei yhdeksi mahdollisuudeksi sopeuttaa toimintaa mahdollistettu ylimääräisistä tiloista luopumista.

– OAJ on yhdessä Kuntaliiton ja Amken kanssa lähestynyt ministeriötä useammassa yhteydessä tällä esityksellä. Ennen leikkauksia ehdittäisiin purkaa lainsäädäntöä, joka pakottaa koulutuksen järjestäjät lämmittämään ja ylläpitämään tyhjiä tiloja, kehittämispäällikkö Nina Lahtinen sanoo.

Ministerityöryhmän päätöksellä leikkaus kohdentuu ammatilliseen peruskoulutuksen kuntarahoitusosuuteen. Koulutuksen järjestäjälle on tarkoitus antaa maksimissaan noin 90 prosenttia sen järjestämisluvan ammatillisen peruskoulutuksen enimmäisopiskelijamäärän mukaisesta rahoituksesta.

Näin ammatillisen koulutuksen järjestäjät joutuvat itse ratkaisemaan, kerätäänkö vuonna 2017 edessä olevat 190 miljoonan euron säästöt karsimalla opiskelijamäärää vai leikkaamalla yksikköhintoja.

– Kun leikkauksia kohdistetaan opiskelijapaikkoihin, on vaarana, että koulutustarjonta kapenee. Tämä on estettävä ja haettava sellaisia ratkaisuja, että osaaminen ei katoa. Pienten alojen ja erityisalojen osaamista ei saa säästöhuumassa hävittää, Toikka painottaa.

Ministerityöryhmän mukaan esitetty menettely mahdollistaa sen, että vuonna 2017 ammatillisen koulutuksen järjestämislupien enimmäisopiskelijamääriä ei tarvitse lähtökohtaisesti pienentää eikä ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhintoja leikata. Opetus- ja kulttuuriministeriö on tekemässä vuoden 2016 aikana tarvittavat muutokset järjestämislupiin, jotta säästö kohdentuu tasapuolisesti kaikille peruskoulutuksen järjestäjille.

– Mutta onko nyt vaarana, että kalliita koulutuksia jää jatkossa toteuttamatta, vaikka alalla olisi tarvetta työntekijöille? Myös koulutustakuun toteutuminen on epävarmaa, jos koulutuksen järjestäjät toteuttavat säästöt opiskelijapaikkoja vähentämällä. Seurauksena lienee väistämättä myös isommat ryhmäkoot ja lähiopetuksen väheneminen, Toikka pelkää.

Toikan mukaan toiminnan tehostamisen on lähdettävä tiloista ja päällekkäisten toimintojen karsimisesta. Viranomaisten on myös etsittävä oman toiminnan osalta sellaisia keinoja, joiden poistaminen keventää koulutuksen järjestäjien byrokratiaa.

–  Opetuksesta ja ohjauksesta ei voida enää säästää. Säästöpäätösten etsimisessä on myös kuultava henkilöstöä ja opettajia. Ratkaisuja on etsittävä yhdessä ja katsottava niiden vaikutukset myös tulevan toiminnan kannalta, Toikka toteaa.

Säästön toteuttaminen edellyttää opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koskevan lain muuttamista.  Asiaa koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle viimeistään vuoden 2017 budjettiesityksen antamisen yhteydessä alkusyksystä 2016.

Säästöjen toteuttamiseen liittyvä toimintatavan muutos on ensimmäinen askel ammatillisen koulutuksen reformin yhteydessä toteutettavan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisessa. Kokonaisuudessaan uudistettu rahoitusjärjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2018 alusta lukien.

Ammatillisen koulutuksen reformi kuuluu hallituksen kärkihankkeisiin. Osaamisen ja koulutuksen ministerityöryhmän puheenjohtajana toimii opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ja jäseniä ovat ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka, kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen, elinkeinoministeri Olli Rehn, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä sekä oikeus- ja työministeri Jari Lindström.

Teksti: Maija-Leena Nissilä
Kuva: 123RF

null