Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Raportti kuvaa amkien vahvuudet ja maalaa suuntaviivoja

Tuore raportti osoittaa kiistattomasti, että ammattikorkeat ovat vahvoja aluetoimijoita, kustannustehokkaita, vetovoimaisia ja proaktiivisia. Raportti maalaa myös visiota ammattikorkeiden kehittämiselle.
OAJ:n erityisasiantuntijan Hannele Louhelaisen mielestä on hyvä, että Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen hiljattain julkistama rakenteellinen kehittämisraportti tuo selkeästi esiin ammattikorkeakoulutuksen kokonaiskuvan. Yhtä kattavaa kokonaiskuvaa ja vertailua korkeakoulujärjestelmästä ei hänen mukaansa ole aiemmin tehty.
 
– Raportti osoittaa, että ammattikorkeat ovat joustavia, ketteriä ja nopeita tekemään muutoksia toiminnassaan. Ammattikorkeat pystyvät esimerkiksi jumppaamaan koulutussisältöjä hyvin nopeasti ja rakentamaan uusia koulutusmuotoja työelämän tarpeeseen, kuten taannoin ylemmät amk-tutkinnot, Louhelainen kertoo.
 
Ammattikorkeat ovat satsanneet pedagogiikkaan, työelämäläheisyyteen ja -lähtöisyyteen sekä opintopolkujen kehittämiseen. Koulutusmuodon erityisyys tulee näkyväksi juuri opetuksen ja soveltavan tutkimuksen tiiviistä yhteydestä. Opinnot on pitkälti sidottu sekä julkisen että yksityisen sektorin työelämään, ja siksi innovaatiot hyödyttävät niin työelämää, aluetta kuin opiskelijaakin. Tämä tekee ammattikorkeakouluista tarpeellisen vastinparin yliopistoille.
 
Yhteistyöllä maailman parhaaksi
 
Louhelainen muistuttaa Suomen olevan globaalissa mittakaavassa pieni toimija. Siksi Suomessa tarvitaan korkeakoulujen välistä yhteistyötä, kun kilpailemme vientimarkkinoilla ja korkeakoulutusalueena.
 
– Tämän vuoksi OAJ odottaa, että ammattikorkeiden, yliopistojen ja tutkimuslaitosten yhteistyö voimistuu. Korkeakoulujen duaalimallin tulee säilyä yhteistyöstä huolimatta.
 
Arenen raportti tunnistaa ja tuo esiin ammattikorkeiden vahvuudet. Ammattikorkeat ovat vahvoja käytännönläheisen korkeakouluosaamisen uudistajia ja innovatiivisia tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimijoita. Amk-koulutus ja sen tuottamat tutkinnot kiinnostavat opiskelijoita ja työelämää kansallisesti ja kansainvälisesti.
 
Raportti rakentaa rakentaa visiota maailman parhaan korkeakoululaitoksen kehittämisestä Suomeen.
 
– Ammattikorkeat ovat tämän kokonaisuuden olennainen osa selkeänä, erilaisena toimijana. Työelämälähtöisyyden takia amk-tutkinnon suorittaneet työllistyvät hyvin, jopa erinomaisesti. Työnantajatkin ovat oppineet tunnistamaan osaamisen.
 
Pienuus ei ole pahaksi
 
Raportissa todetaan, että amk-verkosto on edelleen laaja. Ammattikorkeiden toimipisteitä on jo karsittu 84:sta 54:een, mutta rakenteelliselle kehittämiselle on edelleen tarvetta. Louhelainen arvioi, että keskustelu korkeakoulujen työnjaosta jatkuu, ja erilaisia strategisia liittoumia tulee lisää.
 
– Sitäkään ei silti pidä väheksyä, että jollain alueella jokin ammattikorkea on pieni eikä fuusioidu mihinkään. Pienen ammattikorkean elinehto on alueen voimakas tuki ja yhteistyö eri tahojen kanssa.
 
Raportti osoittaa Louhelaisen mukaan selkeästi, että yliopistojen uudistustyö päästiin tekemään, kun talous oli nousussa, ja ammattikorkeiden uudistus jäi tehtäväksi laskusuhdanteessa.
 
– Talouden niukkuudesta ja kipeistä leikkauksista huolimatta ammattikorkeat ovat saavuttaneet hyviä tuloksia. Tämä kertoo henkilöstön hyvästä ja vahvasta sitoutumisesta työhönsä.
 
Arenen raportin lukuisista suosituksista OAJ kannattaa muun muassa näkemystä, että korkeakoulujen ohjaus on säilytettävä kokonaisuuden takia kansallisella tasolla, eli opetus- ja kulttuuriministeriössä sekä valtioneuvostossa.
 
Louhelaisen mukaan ei riitä, että ammattikorkeat tekevät yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa, vaan opintopolkuja on tehtävä myös lukion suuntaan.
 
– Ei yliopisto ole ainoa jatkovaihtoehto ylioppilastutkinnon suorittaneelle. Yhteistyötä on mietittävä myös vapaan sivistystyön kanssa.
 
Muutokselle aikaa
 
Louhelainen toivoo, että raportti johtaa niin opetus- ja kulttuuriministeriön kuin poliittisen johdonkin taholta toimiin, joilla ammattikorkeakoulutusta ja sen yhteiskunnalle tuottamaa hyötyä vahvistetaan entisestään.
 
Muutokselle on annettava aikaa. Muutostyössä tarvitaan myös parlamentaarisesti sovittu suuntapaperi, jotta ammattikorkeita ja koko korkeakoulujärjestelmää voidaan kehittää hallitusti – ja laatu edellä. Suuntaviivojen on Louhelaisen mukaan hyvä olla voimassa ainakin vuoteen 2030.
 
– Ammattikorkeakoulut tarvitsevat työlleen ennustettavuutta. Yksittäisen alueen intressi ei voi määrätä ammattikorkeakoulutuksen asemaa eikä tehtäviä. Työnjakoa korkeakoulutuksessa pitää selkeyttää, ja valtiovallan täytyy aidosti huolehtia ammattikorkeakoulutuksen asemasta sekä toiminta- ja kehittymismahdollisuuksista.
 
Louhelainen painottaa, että muutoksessa pitää ottaa huomioon hyvä henkilöstöpolitiikka. Tähän ammattikorkeat ovat kiitettävästi heränneetkin.
 
– Viime aikoina muun muassa henkilöstön osaaminen ja ammattikorkeiden johtaminen ovat korostuneet sisäisessä prosessien kehittämisessä. On tärkeää, että henkilöstö ymmärtää muutoksen tarpeen ja että muutosta ohjataan hyvällä johtamisella, Hannele Louhelainen korostaa.
 
Teksti: Matti Rutonen
Kuva: 123RF
 

 
OAJ järjestää korkeakoulupäivän Helsingissä 18. maaliskuuta. Jäsen, ilmoittaudu mukaan! Ilmoittautumisohjeet löydät sähköpostista.
null