Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Hallituspuolueet: talouskasvu tuo yliopistoille lisärahaa

Hallituspuolueet puolustavat yliopistoleikkauksia mutta lupaavat palauttaa yliopistoille rahaa, kun ajat kohenevat. Tämä selvisi OAJ:n tekemässä kyselyssä.
OAJ kysyi hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, miten hallitus mielestään onnistui yliopistoleikkausten toteuttamisessa. Kysymyksiin vastasivat Sampo Terho perussuomalaisista, Arto Satonen kokoomuksesta ja Matti Vanhanen keskustasta.
 
Kokoomus tyytymätön leikkausten mittakaavaan
 
Vielä ennen vaaleja hallituspuolueet vakuuttivat, että koulutuksesta ei enää leikata. Nyt puolueet kuitenkin seisovat varsin yhtenäisenä joukkona arvioidessaan hallituksessa toteuttamiaan yliopistoleikkauksia. Yleisarvosanaksi yliopistoleikkausten toteutuksesta ja ajoituksesta kokoomus ja perussuomalaiset antavat kouluarvosanoilla kahdeksikon, keskusta seiskan.
 
Leikkausten mittakaavasta kysyttäessä puolueiden välille syntyy jo enemmän eroa. Halli­tuskaudella yliopistojen ja tutkimuksen rahoitus uhkaa vähentyä kaikkiaan 500 miljoonalla eurolla.  Keskusta antaa leikkaussummalle seiskan ja perussuomalaiset kasin. Kokoomus on kriittisempi ja tyytyy kuutoseen.
 
–Välttävä arvosana perustuu siihen, että mielestämme säästöt olisivat voineet olla kohtuullisempia. Kun säästöistä on kuitenkin sovittu, ne on toteutettava parhaalla mahdollisella tavalla, Arto Satonen kirjoittaa.
 
Talouskasvun luvataan tuovan lisärahaa
 
Vastauksissa korostuu vaihtoehdottomuus: hallituspuolueet kertovat olleensa pakotettuja yliopistoleikkauksiin julkisen talouden vakavan kestävyysvajeen takia. Kaikkien hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajat kuitenkin lupaavat, että kun talous saadaan nousuun, yliopistojen rahoitusta voidaan taas nostaa.
 
– Suomen talouden saamiseksi nousuun on tärkeää, että kilpailukyky kohenee, maahamme syntyy lisää työpaikkoja ja yritykset pystyvät investoimaan tuotekehitykseen. Kun saadaan aikaan positiivinen kierre, myös verotulot ja akateemisesti koulutetun työvoiman kysyntä kasvavat, ja yliopistojen rahoitusta voidaan taas nostaa, keskustan Matti Vanhanen kirjoittaa.
 
Vastaajien mukaan yliopistotkaan eivät voi olla poikkeus, kun leikkauksia nyt tehdään läpi julkisen sektorin. Sampo Terho syyttää edellisten hallitusten huonoa taloudenpitoa syyksi tilanteeseen, jossa vaihtoehtoa leikkauksille ei ole.
 
Arto Satonen kirjoittaa, että Suomi panostaa jatkossakin OECD-maiden keskiarvoa enemmän korkeakoulutukseen. Hallituskauden säästöjen jälkeen korkeakoulutuksen rahoitus laskee Satosen mukaan 3,2 miljardista 3,1 miljardiin.
 
Matti Vanhasen mielestä on syytä katsoa yliopistojen rahoituksen pidempää kehityskaarta. Yliopistojen määrärahat ovat noin kolmanneksen korkeammat leikkausten jälkeenkin kuin vuonna 2003, jolloin Vanhasesta tuli pääministeri.
 
Uudistuksista toivotaan helpotusta
 
Uusia tulonlähteitä yliopistoille hallitus pyrkii löytämään koulutusviennistä ja mahdollistamalla EU/ETA-alueen ulkopuolisilta opiskelijoilta perittävät lukukausimaksut, joiden tuotot yliopistot saavat pitää.
 
Leikkauksista on seurannut Arto Satosen mielestä myös jotain hyvää. Niiden ohessa korkeakoulukentällä tehdään hänen mielestään vihdoin uudistuksia, jotka olisi tullut tehdä jo kymmenen vuotta sitten.
 
– Säästöt joudutaan toteuttamaan, mutta samaan aikaan käydään erittäin hyvää keskustelua korkeakoulutuksen rakenteellisesta kehittämisestä. Siitä, miten samoilla resursseilla voidaan turvata suomalainen laadukas koulutus, tutkimus ja tiede, Satonen kirjoittaa.
 
 
Irtisanotuille ei ole tiedossa pika-apua
 
Alle vuoden ikäisen hallituksen leikkaukset ovat jo nyt johtaneet yliopistoissa massiiviseen yt-aaltoon. Pelkästään Helsingin yliopistosta vähennetään lähes tuhat työntekijää. Hallituspuolueiden eduskuntaryhmien puheenjohtajilta kysyttiin, mitä konkreettisia toimia heidän puolueensa ajaa työttömiksi jäävien yliopistolaisten muutosturvasta huolehtimiseksi.
 
Vastauksissa mainittiin, että hallitus on jo pyrkinyt parantamaan muutosturvaa osana kilpailukykypakettia. Lisäksi hallitus hakee Euroopan unionilta rahoitusta Helsingin yliopistosta ja Aalto-yliopistosta irtisanottavien työntekijöiden tukitoimiin. Jos hakemus hyväksytään, hallituksen aikeena on esimerkiksi tukea irtisanottujen siirtymistä yrittäjiksi.
 
Pikaista apua mahdollisesti saatavasta EU-rahasta ei kuitenkaan ole, sillä hakemus on vasta valmisteilla, ja sen käsittelyyn menee puolisen vuotta. Tässäkin hallitus jää odottamaan talouden kääntymistä kasvuun.
 
– Parhaiten osaamista vastaavia töitä löytyy, kun Suomen yleinen työllisyyskehitys saadaan nousuun ja yritykset palkkaamaan uutta työvoimaa myös asiantuntijatehtäviin, Sampo Terho kirjoittaa.
 
Kyselyyn vastanneet pitävät myös paikallisen sopimisen edistämistä yrityksenä varmistaa, että työtä ei jää tekemättä, vaan yrityksillä on parhaat mahdolliset edellytykset työllistää suomalaisia. Yliopistojen on myös kyettävä hyödyntämään kaikkia keinoja, joilla työttömäksi jääneet voivat siirtyä yrittäjiksi.
 
Irtisanottuja kohtaan vastaajilla riittää ymmärrystä. Jokainen irtisanominen, joka yliopistoissa joudutaan tekemään, on heidän mukaansa valitettava ja inhimillisesti raskas. Matti Vanhanen kuitenkin muistuttaa, että paras asema työmarkkinoilla on perinteisesti ollut korkeimman koulutuksen saaneilla.
 
Silmät auki vaihtoehdoille
 
OAJ:ssa poliitikkojen perusteluja ei purematta niellä. Erityisasiantuntija Hannele Louhelainen korostaa, että leikkaukset ovat aina poliittinen arvovalinta.
 
– Toinen tapa olisi ollut tiivistää korkeakoulujen kanssa keskustelua siitä, miten niiden osaamista voidaan paremmin hyödyntää Suomen kilpailukyvyn ja kasvun vauhdittamisessa. Eikö ole myös niin, että yliopistot voivat toimia taloudellisen kasvun vetureina? Esimerkiksi 1990-luvun lamassa panostamista tutkimukseen ja tuotekehitykseen pidettiin kansallisena selviytymisstrategiana, Louhelainen muistuttaa.
 
Kymmenessä vuodessa vuodesta 1995 lähtien tutkimuksen ja tuotekehityksen parissa työskentelevien henkilöiden määrä kasvoi Suomessa yli 70 prosenttia. Vuoden 2005 jälkeen suunta on ollut alaspäin.
 
Yliopistoleikkaukset kohdistuvat useammalle vuodelle, jolloin yliopistoilla on ollut ja on aikaa ottaa henkilöstö tiiviimmin mukaan säästökohteiden suunnitteluun.
 
– Esimerkiksi Lapin ammattikorkeakoulu löysi henkilöstöleikkausten sijasta muita säästökohteita ja pystyi tehostamaan toimintaansa, kun henkilöstö otettiin vahvasti mukaan säästöjen suunnitteluun. Turun yliopistossa ei lähdetty irtisanomisiin, vaan hyödynnettiin yliopiston vahvaa tasetta ja tehtiin alijäämäinen tilinpäätös vuosina 2016–2017.
 
Louhelaisen mielestä on helppo katsoa taaksepäin ja tietää, mitä kymmenen vuotta sitten olisi pitänyt tehdä.
 
– Silloin tietoa ja näkemystä tulevaisuuden suunnista ei kuitenkaan ollut. Ei esimerkiksi arvattu sitä, että taloustilanne jatkuu näin heikkona näin pitkään. Korkeakoulutukseen tarvitaan kehittämistä linjaava asiakirja pitemmälle aikavälille kuin vain yhdelle hallituskaudelle.
 
Teksti: Tiina Tikkanen
 
null