Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Blogi: Esimerkkejä riittää ­– korkeakouluista on talouden veturiksi

Julkisessa keskustelussa jää liian pienelle huomiolle se, miten korkeakoulut vaikuttavat alueen elinkeinorakenteeseen ja korkeaan osaamiseen sekä pätevien henkilöiden saamiseen työmarkkinoille.
Korkeakoulutuksen jättileikkauksia perustellaan talouteen vedoten, mutta ei ymmärretä, että korkeakoulut voisivat olla entistäkin suuremmassa roolissa nimenomaan talouden veturina. Ratkaisuja löytyy, jos niitä ollaan valmiita hyödyntämään.
 
Ammattikorkeakoulut vahvistavat ja varmistavat alueen kilpailukykyä
 
Ammattikorkeakoulujen hyötyä alueelleen ja yhteiskunnalle ei voi kiistää. Niiden koko toiminta on erittäin vahvasti sitoutunut sekä alueen että työ- ja elinkeinoelämän kanssa tehtävään yhteistyöhön. Käyttäjä- ja kysyntälähtöinen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta, eli tki-toiminta, hyödyttää kaikkia. Ammattikorkeakouluille tki-toiminta on merkityksellistä siksi, että se vahvistaa koulutuksen laatua ja takaa työelämävastaavuuden.
 
Miten ammattikorkeakoulun sijainti sitten vaikuttaa alueen kehittymiseen? Konkreettisesti vaikutus näkyy hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn parantumisena sekä kulttuurisen kehityksen vahvistumisena. Hyvä esimerkki tästä on Turun alueelle rakentunut taidekeskittymä, joka pohjautuu Taideakatemiassa tehtyyn työhön ja kaupungin rohkeisiin avauksiin. Ammattikorkeakouluilla on myös vastuulla kehittää julkisten palveluiden tuottamista. Koulutuksessa kasvanut osaaminen sekä amkien käyttäjälähtöinen tki-toiminta edistävät julkisten palveluiden laatua ja tuottavuutta.
 
Julkisten palveluiden lisäksi ammattikorkeakouluilla on suuri merkitys myös elinkeinoelämälle, jossa amkien tuottama osaaminen on tunnistettu ja tunnustettu. Kun IT-yritys punnitsi sijoittumispaikkaa, vaihtoehtoina oli useampi paikka Suomessa ja ulkomailla. Valinnassa ratkaisivat soveltuvan ammattikorkeakoulutuksen tarjonta sekä hyvät mahdollisuudet löytää kyvykkäitä osaajia.
 
Parhaimmillaan ammattikorkeakoulu asemoituu osaksi alueen innovaatioekosysteemejä ja arvoverkkoja. Ammattikorkeakoulut, julkinen sektori ja yritykset tekevät yhteistyössä monipuolista soveltavaa tutkimustoimintaa, joka liittyy tuotekehitykseen sekä työmenetelmien ja osaamisen kehittämiseen. Tki-toiminta perustuu työelämästä nouseviin tarpeisiin. Toiminnassa on läsnä vahva käyttäjäorientaatio ja ongelmanratkaisu ja se tuottaa konkreettisia tuloksia – palveluina, tuotteina, prosessi-innovaatioina. Jatkuva vuoropuhelu työelämän kanssa varmistaa myös ennakoivasti uusien tarpeiden ja ilmiöiden tunnistamisen.
 
Toiminnan volyymi kasvaa; tutkimusmenot ovat lisääntyneet noin 10 prosentin vuosittaisella kasvuvauhdilla. Tuoreen Kohti maailman parasta korkeakoululaitosta -raportin mukaan amkien tilat ja laitteet ovat moninaisesti käytössä ja amkit hyödyntävät myös muiden toimijoiden tiloja. Tilojen yhteiskäyttö jakautuu siten, että 17 prosentissa partnerina on yliopisto ja 10 prosentissa toinen amk, 15 prosentissa yritys ja 14 prosentissa ammatillinen oppilaitos (Arene 2016).
 
 Amkeilla on myös selkeä rooli yrittäjyyden edistämisessä ja yrittäjyyttä tukevassa toiminnassa. Ne edistävät omalla toiminnallaan yritysten uudistumista ja auttavat uusia yrityksiä alkuun muun muassa opiskelijayrittäjyyskäytänteillä ja sitä tukevilla rakenteillaan. Yrittäjyysasenteen tukemista kartoittaneessa selvityksessä (OKM 2015) neljätoista ammattikorkeakoulua luokiteltiin yrittäjämäisiksi ja kahdeksan yrittäjyyttä edistäviksi. Nykyiset kampukset ovatkin uudenlaisia osaamis-, oppimis- ja innovaatioympäristöjä, joissa eri alojen opiskelijat, henkilöstö ja työelämän toimijat kohtaavat.
 
Ammattikorkeakoulujen tulokset ja niiden tekemä työ on saatava entistä tietoisemmin ja paremmin näkyväksi, jotta kaikki se hyvä ja osaaminen, jota amkit tuottavat, eivät jää vain digipölyksi vaan auttavat Suomen kasvuun.
 
Yliopistot hakevat tasapainoa kaupallistumisen ja perustutkimuksen välillä
 
Yliopistoilla on väljempi suhde yritysmaailmaan kuin amkeilla, mutta potentiaalia on valtavasti. Suomessa yliopistojen tekemä tutkimus on kansainvälisesti korkeatasoista. Yliopistoilla on jo merkittävää innovaatiotoimintaa, ja kaupallistettavaa potentiaalia varmasti löytyy. Mutta miten se saadaan nykyistä paremmin näkyväksi ja liikkeelle?
 
Yliopistot kokevat hankalaksi sen, että yritykset haluaisivat olla mukana jo tutkimusaihioiden suunnitteluvaiheessa. Yritykset puolestaan sen, että heille tuodaan valmiita tutkimusaihioita. Tällä hetkellä näyttääkin siltä, että yritykset rahoittaisivat kyllä tutkimuksia, jos ne voisivat vaikuttaa myös tutkimuksen lähtökohtiin.
 
Yliopistot panostavat entistä enemmän täydentävän rahoituksen hankkimiseen muun muassa varainkeruulla. Lisärahoituksella pyritään turvaamaan yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa tehtävä riippumaton tutkimustyö – vahva ja laadukas perustutkimus. Siksi ei ole merkityksetöntä, miten määräävässä asemassa yksityinen rahoitus yliopistoissa on ja miten se vaikuttaa esimerkiksi korkeakoulujen painopistealueiden kehittymiseen.
 
Yliopistot etsivät parhaillaan malleja, joilla kaupallistamisen prosessi tehdään jouhevaksi yliopiston tutkimusryhmien ja laitosten tasolta aina yritystoimintaan saakka. Erinomainen esimerkki tästä on Itä-Suomen yliopistossa käynnissä oleva Kaupallistamisen ratkaisut KaRa -hanke, jossa haetaan vastauksia ja käytännöllisiä keinoja siihen, miten yliopiston tutkimusosaamisen kaupallistaminen olisi nykyistä palkitsevampaa ja tehokkaampaa kansainvälisesti.
 
Koska Suomeen halutaan luoda tutkimuksen kautta enemmän kasvu-uralla olevia yrityksiä, on Suomi markkina-alueena auttamattomasti liian pieni. Siksi kaupallistamisessa pitääkin mennä kansainvälistymiseen. Tutkimustoiminnan kaupallistamista varten tarvitaan ihan oma kannustin. Nykyisessä rahanjakomallissa tutkimusjulkaisujen määrä on yliopistoille tärkeä. Jos tutkijat suuntaavat työtään tutkimuksen kaupallistamiseen, tähän käytetty aika on auttamatta pois julkaisutoiminnasta. Julkaisujen pääasiallisin yleisö on oman alan akateeminen tiedeyhteisö.
 
Tutkimuksen kaupallistamisesta on käyty on-off-keskustelua. Tarvitaan sopiva balanssi perustutkimuksen tekemisen ja tutkimuksen kaupallistettavuuden välille. Tarvitaan tieteen arvostuksen lisäämistä ja perustutkimuksen vahvistamista. Ja lisänä pakassa on ammattikorkeakoulujen tekemä tutkimus, jolle on selkeä laissa määritelty tehtävä soveltavan tutkimuksen alueella.
 
Kohti laajempaa yhteistyötä
 
Ilmassa on kysymys, miten tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan käytettävä rahoitus kohdentuisi mahdollisimman toimivalla tavalla. Hyödyn määritteleminen riippuu näkökulmasta, josta asiaa tarkastellaan.
 
Pitkäjänteinen panostaminen korkeakoulujen ja yritysten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan on ollut osa Suomen hyvinvoinnin kasvua. Ollaksemme hyvä korkeakoulutusmaa, on korkeakouluille mahdollistettava omien toiminnan vahvuuksien mukainen kansallinen ja kansainvälisen toiminta.
 
Vaikka valtion panostus korkeakoulutukseen ja tutkimustoimintaan onkin vielä suhteellisen hyvällä tasolla, suuremmat kansantaloudet, kuten Saksa ja Kiina, panostavat edelleen meitä vahvemmin tutkimukseen. Pärjätäksemme yhä kovenevilla vientimarkkinoilla on osaamisen taso pidettävä korkealla myös Suomessa.
 
Suomalaisyritysten saamien patenttien määrä Euroopassa oli viime vuonna ennätyksellinen (Kauppalehti 3.3.2016). Suomi sijoittuu vertailussa neljänneksi, jos haettujen patenttien määrä suhteutetaan asukaslukuun. Suomalaisen tutkimuksen tulevaisuuden kannalta olennainen kysymys on silti edelleen se, miten saamme kehitettyä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja muun yhteiskunnan välistä yhteistyötä. Näiden väliseen yhteistyöhön ja sen lisäämiseen on löydettävä uusia kannusteita ja toimintamalleja.
 
Yksi tällainen malli voisi olla eri tahojen esittämä innovaatioseteli, joka auttaisi uusien yritysten pääsyä markkinoille ja tukisi yritysten innovaatiotoimintaa yleisestikin. Yritykset voisivat ostaa korkeakoululta tutkimus-, kehitys- tai innovaatiopanoksen, jolloin erityisesti ammattikorkeakoulut sekä pienet ja keskisuuret yritykset saataisiin entistä tiiviimmin osaksi suomalaista tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää.
 
Nyt tarvitaan uskoa tulevaisuuteen
 
Laaja ja alueellisesti kattava korkeakouluverkko on hyödyttänyt alueellista ja yhteiskunnallista kehitystä ympäri Suomen. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat osa suomalaista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiojärjestelmää. Siksi näiden kahden sektorin tuottama osaaminen on säilyttämisen arvoinen. Korkeakoulujen ja niiden eri alojen sekä työ- ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä on lisättävä siten, että yhteistyö vahvistaa ja tukee kaikkia osapuolia.
 
Korkeakoulurakenteet ja koko korkeakoulujärjestelmä ovat parhaillaan murroksessa. Jotta korkeakoulutusta ja sen parhaita elementtejä voidaan kehittää, tarvitaan uskoa tulevaisuuteen, pitkän tähtäimen korkeakoulupoliittinen suuntapaperi sekä selkeät raamit kehittämiselle. Tulevaisuudessa korkeakoulut ja myös toinen aste muodostavat varmasti yhä laajempia osaamisen ekosysteemejä, joissa erilaiset kohtaamiset eri tahojen välillä lisääntyvät.
null