Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Ratkaisu pakolaiskriisiin? Vaihtoehdot vähissä

Takana vasemmalta panelistit George Papandreou, Tom Fletcher ja Duniya Aslam. 
Koulutus voi olla pakolaiskriisiin vastaus, joka kantaa hedelmää vielä vuosien ja vuosikymmenten päästä. Koulutuksen järjestämiseen tarvitaan kuitenkin uudenlaista yhteistyötä.
Vuosia Syyriassa jatkunut kriisi ei ole enää aikoihin ollut pelkästään Syyrian ongelma. Viimeistään viime vuonna Euroopassakin havahduttiin siihen, että kriisiin on yhdessä löydettävä ratkaisu, mutta myös kriisin seurauksiin on reagoitava esimerkiksi investoimalla koulutukseen. Tästä olivat kaikki yhtä mieltä Global Education and Skills Forumin paneelikeskustelussa, jossa keskusteltiin pakolaislasten tilanteesta.
 
Pahin pakolaiskriisi sitten toisen maailmansodan
 
YK:n pakolaisjärjestön mukaan maailmassa oli viime vuonna lähes 20 miljoonaa pakolaista, joista puolet on alle 18-vuotiaita. Kriisimaiden tilanne huononee entisestään, jos kokonainen sukupolvi jää koulutuksen ulkopuolelle. Nyt onkin ensiarvoisen tärkeää mahdollistaa kotimaastaan paenneille mahdollisimman pikainen pääsy kouluun.
 
– Kaikki tytöt ja pojat tarvitsevat koulutusta, mutta kriisien keskellä koulutuksen merkitys vain korostuu. Viime vuonna vierailin pakolaisleirillä, ja pyysimme koululaisia piirtämään kartan, johon he merkitsevät turvallisiksi kokemansa paikat. Monen kartassa koulu oli harvoja turvalliseksi merkittyjä paikkoja, kertoo paneelia vetävä Marie Staunton, joka johtaa lastenoikeusjärjestö Plania Kanadassa.
 
Koulutus auttaa jälleenrakentamisessa, kun kriisit ovat ohi. Maahanmuuttajien kouluttautuminen on kuitenkin suuri mahdollisuus myös maille, joihin pakolaisia ja turvapaikanhakijoita nyt tulee, uskovat panelistit. Kreikan ex-pääministeri George Papandreou muistuttaa, että esimerkiksi Euroopassa väestö ikääntyy hurjaa vauhtia. Jo siksi maahanmuuttajat ja heihin investointi pitäisi nähdä mahdollisuutena. Papandreoun ollessa pääministerinä Kreikkaan tuli paljon ihmisiä entisistä Neuvostoliiton maista.
 
– Suuri osa heistä oli paperittomia, eivätkä he siksi ensin päässeet kouluun. Päätimme kuitenkin nopeasti avata koulut kaikille. Alkuhankaluuksista selvittiin, ja vuosien saatossa kouluun päässeet lapset oppivat kieltä. Heistä tuli silta kreikkalaisen kulttuurin ja muiden kulttuurien välille. Heistä tuli myös kovasti työtä tekeviä yhteiskunnan jäseniä, Papandreou kertoo.
 
Koulutuksesta otettava vastuu yhdessä
 
Monessa maassa käydään nyt kiivasta keskustelua siitä, miten suuren laskun maahanmuutto aiheuttaa yhteiskunnalle. Myös koulutuksen järjestäminen maksaa. Mikä siis ratkaisuksi?
 
Tom Fletcher näki pakolaiskriisin läheltä työskennellessään viime vuoteen asti Ison-Britannian suurlähettiläänä Libanonissa. Nyt hän työskentelee järjestössä, joka pyrkii keksimään uusia lähestymistapoja pakolaiskriisin ratkaisuun.
 
– Pakolaiskriisi on nyt niin syvä etenkin Jordaniassa, Libanonissa ja Turkissa, että ratkaisun löytämiseksi tarvitaan uudenlaista yhteistyötä valtion, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan välille, Fletcher sanoo.
 
Fletcherin mielestä kestävien ratkaisujen löytämiseksi on tärkeää saada kaikkien osaaminen käyttöön. Jos joku on halunnut auttaa, aiemmin on ehkä suositeltu lahjoittamaan rahaa hyväntekeväisyysjärjestöille. Nyt tätä ajattelutapaa pitäisi Fletcherin mielestä muuttaa, sillä suuri osa pakolaiskriisiin liittyvistä ongelmista on arkisia: kuinka järjestämme kuljetuksia, miten saamme jotain rakennettua ja niin edelleen. Uudenlaisella yhteistyöllä on mahdollista hyödyntää esimerkiksi yritysten koko kapasiteetti, rahan lisäksi siis myös esimerkiksi luovuus.
 
– Joskus rahaa tietysti tarvitaan. Keräsimme juuri yrityksiltä 75 miljoonaa dollaria. Se onnistui, koska vaihdoimme tyystin agendaa. Sen sijaan, että olisimme vedonneet yritysvastuuseen, nostimme keskiöön tulokset – sen, mitä rahalla voi saada aikaan. Arkisiin ongelmiin voi kuitenkin saada myös muuta kuin suoraa rahallista apua. Kuljetusongelmissa voimme tavata Überin edustajia ja kysyä heidän näkemyksiään, rakennusongelmissa voimme puolestaan olla yhteydessä Ikeaan, Fletcher kertoo.
 
Lisää yhteistyötä ja yhteisvastuuta toivoo myös Kreikan Papandreo.
 
– Tarvitsemme yhteistyötä myös maissa, joihin maahanmuuttajia nyt tulee. Paikalliset toimijat, kuten kansalaisjärjestöt, uskonnolliset yhteisöt ja vanhempainyhdistykset voisivat yhdessä auttaa. 
 
Vaihtoehdot vähissä
 
Mitä tapahtuu, jos kriisejä paenneet lapset eivät pääse koulunpenkille? Tom Fletcher tarjoaa rankkaa vaihtoehtoa: jos lapset eivät saa koulutuksesta itselleen pelastusliiviä, he laittavat päälleen pommiliivin ja tulevat sen kanssa metroasemille.
 
Terrorismista ja radikalisoitumisesta varoittaa myös pakistanilainen Duniya Aslam. Hän pitää tämänhetkistä pakolaiskriisiä osoituksena siitä, että 30 vuoden takaisesta kriisistä Afganistanissa ei ole otettu opiksi. Tuolloin talebania pakeni Pakistaniin 1,5 miljoonaa ihmistä. Kriisi on hellittänyt, mutta Afganistanissa ei vieläkään ole kunnollista koulujärjestelmää ja kouluttautumismahdollisuuksia lapsille, koska kouluihin ei investoitu. Niinpä myös Pakistanista ja Afganistanista lähdetään nyt Eurooppaan – paremman tulevaisuuden toivossa.
 
– Jos kriisimaita ei auteta koulutuksen järjestämisessä, voidaan lakata ihmettelemästä, miksi ihmiset haluavat Eurooppaan. Syy on siinä, että heidän kotimaissaan ei ole mahdollisuuksia. Pakistanissa yli puolet pakolaisista on alle 30-vuotiaita. Jos heihin investoidaan nyt, he voivat olla rauhanrakentajia, mutta jos ei, he voivat päätyä aivan väärille teille. Rakennetaan mahdollisuus tulevaisuuteen nyt! Aslam vaatii.
 
Investointi, joka kantaa vaikeinakin aikoina
 
Kreikan Papandreou kertoo pääministerinä joutuneensa usein käsittelemään kehitysapua. Tuolloin pohdittiin, että kannattaako rahaa laittaa teihin ja infrastruktuuriin, jotka voitaisiin uusien väkivaltaisuuksien syntyessä tuhota hetkessä. Silloin oivallettiin, että koulutus on kaikista kestävin sijoitus.
 
– Koulutus ehkäisee radikalisoitumista ja rakentaa tulevaisuutta, jossa nuoret voivat ehkä palata kotimaahansa ja olla insinöörejä uuden kotimaan rakentamisessa. Koulutus auttaa luomaan kriisimaihin myös kestävää demokraatiaa, joka ennaltaehkäisee uusia kriisejä, Papandreou kertoo.
 
Myös OAJ:n mielestä maahanmuuttajat olisi saatava mahdollisimman pian koulutuksen piiriin. Järjestö julkaisi viime syksynä Kotoutumiskompassin, joka listaa keinoja kotoutumisen edistämiseksi.
 
Paneeli oli osa tänään Dubaissa alkanutta Global Education and Skills Forumia. Tapahtuma huipentuu sunnuntaina, kun kymmenestä finalistista valitaan yksi opettaja, joka voittaa miljoonan dollarin palkinnon. Finaalissa on myös suomalaisopettaja Maarit Rossi, joka kertoi eilen tuntemuksiaan palkintogaalan lähestymisestä.
 
Teksti ja kuva: Heikki Pölönen
null