Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Korkeakoulujen työsuhteisiin kilpailukykyä

Korkeakoulutus on kansainväliselle kilpailulle kaikkein alttein ala. Kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää panostusta tutkimukseen, tuotekehitykseen ja osaamisen tasoon. 
Satojen miljoonien resurssileikkaukset, jotka valtiovalta kohdistaa yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin, vaarantavat OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen mukaan jo Suomen kilpailukykyä.
 
– Olemme OAJ:ssä varmoja, että suomalainen osaaminen ja innovaatiotoiminta nojaavat jatkossakin siihen, millaisia osaajia yliopistot ja ammattikorkeakoulut työ- ja elinkeinoelämään kouluttavat. Mutta korkeaosaamisen kato näkyy jo nyt erityisesti siinä, että menetämme huippuosaajia. Heille riittää ottajia kansainvälisillä kentillä, Luukkainen totesi avatessaan OAJ:n Korkeakoulupäivä -seminaarin perjantaina.
 
Opettajien ja tutkijoiden työsuhteen ehtojen kilpailukyky vaikuttaakin hänen mukaansa selvästi koko koulutuksen ja tutkimuksen kilpailukykyyn.
 
– Tulevista palkanmuodostusmalleista ja ns. Suomen mallista sovittaessa tulemme tekemään kaikkemme, jotta opettajien ja tutkijoiden työsuhteen ehdot ovat meillä nykyistä kilpailukykyisempiä ja jotta voimme pitää huippuosaajat ja saada heitä lisää. Se on Suomelle ensiarvoisen tärkeää, Luukkainen korostaa.
 
Korkeakoulupolitiikkaan selkeyttä
Luukkainen vaati korkeakoulupolitiikkaan myös selkeyttä.
 
– Jotta korkeakoulutusta ja sen parhaita elementtejä voidaan kehittää, tarvitaan pitkän tähtäimen korkeakoulupoliittinen suuntapaperi sekä selkeät raamit kehittämiselle. Kehittämisen perustana on pidettävä duaalimalli, jossa tutkinnot ovat tavoitteidensa mukaisesti erillisiä. Opintopolkujen on korkeakoulujärjestelmän sisällä kuitenkin oltava nykyistä joustavampia myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä.
 
Yhteistyötä voidaan lisätä yhteisillä tukipalveluilla ja joiltakin osin myös tiloilla. Synergiaetua on löydettävissä osin myös yhteisten kampusten avulla. Tulevaisuudessa korkeakoulut ja myös toinen aste muodostavat varmasti yhä laajempia osaamisen keskittymiä, joissa erilaiset kohtaamiset eri tahojen välillä lisääntyvät.
 
OKM kaipaa konkretiaa
Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen kaipasi OAJ:n Korkeakoulupäivässä eri korkeakoulujen suunnitelmilta suurempaa konkreettisuutta. Eri puolilla Suomea puhutaan hänen mukaansa nyt paljon yhteistyörakenteista ja -sopimuksista, mutta vähemmän siitä, mitä konkreettisia toimia korkeakouluissa ollaan tekemässä.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriö sai vastaukset ministeri Sanni Grahn-Laasosen yliopistokirjeen kysymyksiin helmikuussa, mutta Lehikoisen mukaan yliopistot eivät aina vastanneet siihen, mitä oli kysytty.
 
– Vastauksissa oli mukana sopimuspapereita, jotka näyttävät viime hädässä tehdyiltä, jotta olisi voitu näyttää, että jotakin on tehty. Me tulemme nyt lähestymään yliopistoja uudelleen ja tekemään toisen kysymyskierroksen tietyistä kohdista. Kaipaamme konkreettisempaa tietoa siitä, mitä yliopistot ovat ajatelleet tehdä. Se on meidän kaikkien etu. Ministeriön tehtävä on sitten katsoa, ettei mitään tärkeää Suomesta katoa, Anita Lehikoinen sanoi.
 
Yleisökysymykseen vastatessaan hän sanoi, että on luonnollista, että kaikesta, mitä korkeakoulusektorilta lakkautetaan, nousee tavaton äläkkä.
 
– Elinkeinoelämä tulee sanomaan, että juuri tätä tarvitaan juuri tällä alueella. Mutta korkeakoulujen johdon on nyt tehtävä vastuullisia päätöksiä, joissa katsotaan totuutta silmiin ja vähän omaa aluetta kauemmaksi. Hankalissa ratkaisuissa on oman alueen lisäksi pidettävä silmällä myös valtakunnallista kilpailukykyä, Anita Lehikoinen sanoi. 
 
Katso myös uutiset Korkeakoulupäivälle tehdyltä omalta laajalta sivustolta
 
Teksti: Airi Vuolle
Kuva: Annika Rauhala
null