Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Kehittämisen resepti kaikille

Kaikilla oppilailla on oikeus opettajaan, jolla on sekä mahdollisuus kehittää osaamistaan suunnitelmallisesti että saada täydennyskoulutusta. Liperin Viinijärven koulussa kaikilla opettajilla on henkilökohtainen kehittymissuunnitelma.
Vuokko Pappisella tulee ensi vuonna täyteen 30 vuotta opettajana. Viime marraskuussa Liperin Viinijärven koulun luokanopettaja sai elämänsä ensimmäisen henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman. Siihen on kirjattu vahvuudet ja kehittämisen paikat, joita varten opettaja voi lähteä etsimään sopivaa täydennyskoulutusta.
– Uusi ops ja uudet opettamisen tavat ovat suurimpia muutoksia, jotka minun aikanani ovat koulua kohdanneet. Siksi suunnitelma on paikallaan erityisesti nyt.
Pitkä kokemus on tuonut Pappiselle paljon osaamista, mutta erityisesti tieto- ja viestintätekniikkataidoissa hänellä on mielestään parantamisen varaa. Toinen kehittymisen paikka on ryhmänhallintataidot, sillä luokkiin on integroitu viime vuosina lisää erityistä tukea tarvitsevia oppilaita.
– Meillä Liperissä pääsee hyvin täydennyskoulutuksiin. Huhtikuussa olen menossa vahvistamaan emotionaalisia taitojani Opetushallituksen järjestämään koulutukseen Joensuuhun. Koska oppilailla on oikeus saada ajassa olevaa ja virikkeellistä opetusta, opettajilla ei ole oikeutta jämähtää paikoilleen. Työnteko on mielekästä, kun työssä on tavoitteita, Pappinen tuumaa.
 
Suunnitelmallisuutta kehittymiseen
Viinijärven koulun rehtori Riitta Lappalainen heräsi kehittymissuunnitelmien tarpeellisuuteen osallistuessaan seitsemän pohjoiskarjalaisen kunnan yhteiseen seutukesu- ja ops-työhön. Pohjaksi suunnitelman tekoon hän otti Opetushallituksen sivuilta löytyvät opekesu-lomakkeet.
– Halusin, että opettajien kouluttautuminen olisi suunnitelmallista ja perustuisi tarpeeseen. Ensimmäinen tärkeä askel otetaan, kun opettajat lähtevät itsearvioinnin kautta miettimään omaa ammattitaitoaan. Kun suunnitelma on tehty, sitä pitää silmäillä yhdessä muulloinkin kuin kehityskeskustelussa, Lappalainen miettii.
Liperissä asiat ovat hyvin, mutta koko maassa henkilökohtainen kehittymissuunnitelma on vasta vajaalla 15 prosentilla opettajista. Myös opettajien täydennyskoulutukseen pääsemisessä on liikaa kuntakohtaisia eroja.
 
Eheä oppimispolku kaikille opettajille
OAJ:n mielestä eheä oppimispolku ammatin ensiaskelista opettamisen taituriksi kuuluu kaikille opettajille, ei vain osalle.
– Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen mukaan oppimistulokset paranevat, kun oppilailla on kelpoinen ja riittävästi täydennyskoulutusta saanut opettaja, erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen muis­tuttaa.
Lyhykäinen osallistuu OAJ:n edustajana vastikään startanneeseen Opettajankoulutusfoorumiin, jolla opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkii uudistamaan opettajien perus- ja täydennyskoulutusta.
Foorumissa OAJ lähtee siitä, että opettajankoulutuksen kautta tulee edistää oppijoiden tasa-arvoisia oppimismahdollisuuksia. OAJ haluaa, että kaikilla opettajilla on yhtäläinen oikeus monipuoliseen peruskoulutukseen, kunnolliseen perehdytykseen ja säännölliseen täydennyskoulutukseen.
– Yliopistojen autonomian vuoksi opintojen sisällöt ja toiminnan laatu kuitenkin vaihtelevat. Siksi eri yliopistoista valmistuneilla opettajilla on erilaiset valmiudet opetustyöhön, Lyhykäinen huomauttaa.
Opettajien peruskoulutukseen tarvitaan lisää monikulttuurisuuden, erityispedagogiikan ja uusien oppimistapojen pakollisia opintoja. Niiden avulla opettaja voi paremmin huomioida kaikenlaiset oppijat.
Kaikki opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta digitaitoihin. Myöskään johtajien ja opettajankouluttajien täydennyskoulutusta ei pidä unohtaa.
Koska kelpoisia opettajia tarvitaan kaikkialla Suomessa, tarvitaan myös korkealaatuisia opettajankoulutusyksiköitä eri puolille maata. Kun etäopetusta kehitetään, eri yliopistojen yksiköt pääsevät hyödyntämään myös toistensa osaamista. Opettajankoulutusfoorumi etsii keinoja, joilla helpotetaan esimerkiksi aineenopettajien kaksoiskelpoisuuden hankkimista.
Tasa-arvo ei ole tasapäisyyttä. Toisilla opettajilla on haastavampia ryhmiä tai he haluavat ottaa vastuulleen erityistehtäviä projekteissa tai työyhteisössä. Näitä eroja opetusvelvollisuusperustainen työaika tunnistaa huonommin kuin vuosityöaika, josta OAJ ja KT Kuntatyönantajat parhaillaan neuvottelevat.

Osaaminen ajan tasalle

Lain mukaan jokaisella opetusalalla työskentelevällä tulee olla henkilökohtainen kehittämissuunnitelma. Siihen sisältyy myös selvitys opettajan tieto- ja viestintätekniikkataidoista.
Tällä hetkellä henkilökohtainen kehittämissuunnitelma on tehty alle 15 prosentille opettajista.
Opetusalan virka- ja työehtosopimuksissa on sovittu yleensä vähintään kolmen päivän koulutus- ja suunnitteluajasta. Ongelmana on, että useat kunnat ovat lomauttaneet opettajia näiden päivien ajaksi. Osaa päivistä käytetään koulutyön suunnitteluun, mikä ei ole samaa kuin täydennyskoulutus. 
Tänä vuonna täydennyskoulutus jää miltei saamatta, koska opettajat velvoitetaan koulutus- ja suunnittelupäivinä tekemään ops-työtä.
 

Kohti opettajien tasa-arvoa

Tasalaatuisuus. Kaikkien opettajankoulutuslaitosten on tarjottava opettajille riittävästi digitaitoja sekä osaamista monikulttuurisuudessa ja erityispedagogiikassa.
Eheä polku. Monipuolinen perus­koulutus, kunnollinen perehdytys ja riittävä täydennyskoulutus kuuluvat jokaisen opettajan oikeuksiin.
Tavoitteellisuus. Täydennyskoulutuk­sessa pitää edetä irtokursseista tarpeiden mukaiseen ja suunnitelmalliseen kouluttautumiseen.
 
Teksti: Tiina Tikkanen
Kuva: Harri Mäenpää
 
Juttu on julkaistu Opettaja-lehdessä 5/2016
null