Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Tukien pienikin ponnistaa

Marita Neitolan mielestä laadukas varhaiskasvatus on tehokas tapa rakentaa lapsille yhdenvertaista elämänpolkua. Päiväkotivuodet ovat oikea aika havaita lapsen vaikeudet ja tarjota tukea niiden voittamiseksi.
Jotkut lapset tarvitsevat aikuista enemmän kuin toiset, muistuttaa erityisopettajakoulutuksen yliopistonopettaja Marita Neitola Turun yliopistosta. Päiväkodissa tasa-arvoa ei olekaan ”kaikille yhtä paljon” vaan ”kaikille tarpeidensa mukaan”.
Neitolan sydäntä lähellä ovat lapset, joilla on erityistarpeita. Hän teki aikoinaan gradunsa torjuttujen lasten sosiaalisesta kompetenssista ja väitöskirjansa vanhempien mahdollisuuksista tukea lastensa sosiaalista kompetenssia.
Kun lapsi on jatkuvasti surullinen tai vihainen, vetäytyy tai käyttäytyy aggressiivisesti, hän tarvitsee tukea sosioemotionaaliseen kehitykseensä ja oppimiseensa.
– Työskennellessäni kiertävänä erityislastentarhanopettajana törmäsin jatkuvasti siihen, että tällaiset lapset joutuvat usein odottamaan tukitoimia liian kauan. Jos ongelmien annetaan muuttua pitkäkestoisiksi, ne määrittelevät lasten elämää hyvin pitkälle, Neitola sanoo.
Opettajankouluttajaa huolettaa myös se, että tukea tarvitsevat lapset jäävät näkymättömiksi varhaiskasvatuksen lainsäädännössä. Varhaiskasvatuslain ensimmäisessä osassa ei paneuduttu tukea tarvitsevien lasten asemaan ja tarpeisiin. Esimerkiksi tulkinnat siitä, kuka lapsi saa apua ja kuka kelpaa asiantuntijaksi tukipäätöksiä tehtäessä, vaihtelevat suuresti eri kunnissa.
– Erityisen tuen säädöksiä oli määrä tarkentaa lain toisessa vaiheessa, mutta nyt koko toisen vaiheen toteutuminen vaikuttaa epävarmalta, Neitola harmittelee.
Lasten yhdenvertaista oikeutta saada tukea nakertaa monta seikkaa.
– Päiväkodeissa työskentelee reilut 800 erityislastentarhanopettajaa, kun koulun puolella erityisopettajia on yli 5 000, Neitola antaa esimerkin.
Myös alueelliset erot ovat suuria. Pääkaupunkiseudulla on tarjolla integroituja erityisryhmiä, kun harvemmin asutulla alueella lähin päiväkoti voi olla kymmenien kilometrien päässä.
 
Hyvät vaikutukset todistettu
Varhaiskasvatuksen hyvät vaikutukset on todistettu monissa tutkimuksissa, mutta päättäjillä tuntuu olevan tuloksista harmittavan vähän tietoa.
Brittiläisen Eppe-tutkimuksen mukaan varhaiskasvatuksen hyöty näkyi vielä 14-vuotiaissa hyvänä sosioemotionaalisena osaamisena. Tutkimuksen mukaan varhaiskasvatukseen osallistuneilla nuorilla oli enemmän empatiataitoja ja parempi kyky säädellä omaa käyttäytymistään kuin nuorilla, jotka eivät osallistuneet varhaiskasvatukseen.
Varhaiskasvatuksellisen toiminnan on todistettu edistävän elämänikäistä koulutuksellista tasa-arvoa, mutta toiminta ei tässä tarkoita mitä tahansa tekemistä. Eppe-tuloksetkin painottavat varhaiskasvatuksen laatua. Eniten korkealaatuisesta varhaiskasvatuksesta hyötyivät lapset, joilla oli muita huonommat elinolot tai joilla oli erityisen tuen tarpeita. Lisäksi siitä hyötyivät erityisesti pojat.
 
Tarvitaan riittävästi lastentarhanopettajia
Erityisasiantuntija Ritva Semi OAJ:stä tähdentää, että laadukkainta varhaiskasvatusta tarjoaa yleensä päiväkoti, jossa on koulutettuja lastentarhanopettajia.
– Päiväkodissa pystytään myös usein vastaamaan parhaiten lapsen erityisen tuen tarpeisiin. Kun esimerkiksi puheen vaikeudet huomataan ja niihin puututaan ajoissa, ne pystytään korjaamaan kevyemmillä menetelmillä kuin koulussa, jossa erityisopetus herkemmin lyö lapseen leiman, Semi sanoo.
Karkean jaottelun mukaan päiväkodeissa on yleensä koulutettujen vanhempien lapsia, perhepäivähoidossa kouluttamattomien vanhempien lapsia ja kotona hoidetaan työttömien lapset. Kotihoidontukea käyttävät eniten äidit, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
Hankaluutena Suomessa on joko–tai-asetelma: jos lapsi on kotihoidontuen turvin kotona, hän jää ilman varhaiskasvatusta. OAJ vaatiikin, että kotihoidontukea arvioidaan ja sen vaikutukset tasa-arvoon selvitetään.
– Kotihoidontukijärjestelmän kuntalisän ei pidä toimia niin, että sillä ostetaan lapsia pois pedagogisesta varhaiskasvatuksesta. Nythän viesti on se, että saat lisää rahaa, kun et laita lastasi päiväkotiin. Suomessa ei ole vieläkään selkiytetty, mikä on päivähoitoa ja mikä varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatuksen nimissä tarjotaan monenkirjavaa toimintaa, jossa ei toteudu pedagogiikka, Ritva Semi sanoo.

Varhaiskasvatus kannattaa

Varhaiskasvatukseen sijoitettu euro tulee lapsen varttuessa seitsenkertaisena takaisin.
15-vuotiaat koululaiset, jotka ovat osallistuneet vähintään vuoden varhaiskasvatukseen, saavat kansainvälisissä Pisa-tutkimuksissa parempia tuloksia kuin ne, jotka eivät ole osallistuneet.
Erityisen paljon varhaiskasvatuksesta hyötyvät maahanmuut­tajataustaiset lapset.

Kaikille pedagogista varhaiskasvatusta

Ovet auki. Tarkennetaan varhaiskasvatuslakia niin, että siinä taataan jokaiselle lapselle oikeus opettajan johdolla tapahtuvaan varhaiskasvatukseen.
Katto korkealle. Varhaiskasvatuksen laatua ja pedagogiikkaa täytyy vahvistaa.
Tieto liikkeelle. Varhaiskasvatuksen hyödyistä lapsen kehitykselle ja oppimiselle on tiedotettava vanhemmille nykyistä tehokkaammin.
 
Teksti: Tiina Tikkanen
Kuva: Suvi Elo kuva
 
Juttu on julkaistu Opettaja-lehdessä 7/2016
null