Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Yliopistolakiuudistuksen vaikutus henkilöstöön huolettaa

Yliopistolakiuudistus on vielä kaukana tavoitteestaan. Tänään julkaistun arviointiraportin mukaan uudistus on heikentänyt henkilöstön työhyvinvointia sekä etäännyttänyt yliopistoyhteisöä päätöksenteosta.
Vuonna 2010 voimaan tulleen yliopistolain vaikutuksista julkaistiin tänään arviointiraportti, joka kertoo henkilöstön näkökulmasta karua kieltä uudistuksen tuomista muutoksista.
Yliopistouudistuksen tavoitteena on parantaa yliopistojen toimintaedellytyksiä kansainvälisessä toimintaympäristössä. Toistaiseksi uudistus näyttää vaikuttaneen eniten yliopistojen hallintoon, talouteen ja johtamiseen.
 
Taloudellinen ja hallinnollinen autonomia on vahvistunut, talouskontrolli tehostunut ja henkilöstöresurssien suunnittelusta on tullut aiempaa joustavampaa ja strategisempaa. Yliopistot eivät kuitenkaan vielä käytä autonomian tarjoamia mahdollisuuksia täysimääräisesti.
 
Henkilöstön viesti otettava vakavasti
Yliopistouudistuksella tavoiteltiin myös sitä, että yliopistot pystyvät reagoimaan ja sopeutumaan toimintaympäristön muutoksiin aiempaa nopeammin. Tämä tavoite näyttää osittain toteutuneen johtajakeskeisyyden lisääntymisenä.
 
Johtajien roolin korostuminen on arvioinnin mukaan nopeuttanut yliopistojen päätöksentekoa. Samalla johtajakeskeisyys on kuitenkin etäännyttänyt yliopistoyhteisöä päätöksenteosta.
 
Yliopistojen opetusalan liiton YLLin puheenjohtajan Seppo Sainion mukaan mielipiteet henkilöstön asemasta korostavat jakolinjaa yliopistojen henkilöstön ja johdon välillä.  
 
–Yliopistojen johto vastustaa yliopistokollegion aseman vahvistamista. Yliopistokollegio toimii monessa yliopistossa lähinnä keskustelufoorumina, Sainio kertoo.
 
Johdon näkemyksistä poikkesi arviointiraportin julkistamistilaisuudessa Tampereen yliopiston rehtori Liisa Laakso, joka otti selkeästi kantaa henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Laakson mukaan johdon tulee vastata toiminnastaan kollegiaaliselle toimielimelle. Yliopistolakia on Laakson mielestä muutettava tältä osin.
 
–Tätä mieltä olivat poikkeuksetta myös raportin julkistamistilaisuudessa paikalla olleet yliopistojen henkilöstön edustajat, Sainio sanoo.
 
Henkilöstö kokee yliopistolakiuudistuksen vaikuttaneen kielteisesti myös työhyvinvointiin, mikä näkyy muun muassa epävarmuutena ja työn kuormittavuutena.
 
–Viesti yliopistoyhteisön etääntymisestä päätöksenteosta on otettava vakavasti. Johtamiskulttuuria, vuorovaikutusta ja osallistamista on syytä kehittää. Henkilöstö ja opiskelijat on saatava nykyistä vahvemmin mukaan erityisesti muutostilanteissa, sanoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen ministeriön tiedotteessa.
 
Myös Sainio korostaa henkilöstön merkitystä uudistusten läpiviennissä.
 
–Yliopistojen tärkeimmät tehtävät ovat laadukas tutkimus ja opetus. Ilman niitä ei kansainvälistymistäkään tapahdu. Tutkimuksessa ja opetuksessa henkilöstö ja opiskelijat puolestaan ovat keskiössä, ja siksi työhyvinvoinnin heikentyminen on otettava äärimmäisen vakavasti.
 
Korjausliikkeitä tarvitaan
Ministeri Grahn-Laasosen mukaan arvioinnin viestit on syytä ottaa vakavasti. Hän ei kuitenkaan näe välitöntä tarvetta lain muuttamiselle.

– Toimintakulttuuria tai johtamista ei ratkaista lailla, vaan vuorovaikutuksen lisäämisellä, Grahn-Laasonen sanoo.
 
Professoriliiton toiminnanjohtaja Tarja Niemelä muistutti arviointitilaisuudessa, että Tanskassa yliopistolakia muutettiin väliarvioinnin jälkeen.
 
–Siellä opiskelijat ja henkilöstö otettiin mukaan päätöksentekoon. Miksi arviointia ei meilläkin käytettäisi lain kehittämiseen? Niemelä kysyy.
 
Vaikka lupausta lakimuutoksista ei tullut, ministeri Grahn-Laasonen toivoo keskustelua siitä, miten yliopistojen yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja vaikuttavuutta voitaisiin edelleen vahvistaa.
 
– Yliopistot elävät ja toimivat osana yhteiskuntaa. Vaikuttavuus ei ole kuin tarra, jonka voi liimata kylkeen, vaan se syntyy opetuksesta ja tutkimuksesta.

Yliopistolain vaikutusten arvioinnin toteutti Owal Group Oy. Arviointi toteutettiin elokuun 2015 ja kesäkuun 2016 välisenä aikana ja se pohjautui yliopistojen ja sidosryhmien haastatteluihin, henkilöstö- ja opiskelijakyselyyn, tilastotietoihin sekä kansainvälisiin vertailuihin.
 
Kuvaaja: Leena Koskela
 
null