Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Päättäjäksi paraatipaikalle

Opettajavaltuutettujen merkitys kasvaa, kun koulutusasiat saavat yhä suuremman roolin tulevaisuuden kunnan päätöksenteossa. Nyt onkin aika hakea päättäjän paikalle. 
Joensuun valtuustossa on 59 valtuutettua, joista opettajataustaisia kymmenkunta. Yksi heistä on rehtorina toimiva luokanopettaja ja erityisopettaja Päivi Ikonen. Hän toimii vihreiden valtuutettuna.
 
– Meitä opettajataustaisia valtuutettuja on useammassa valtuustoryhmässä, joten mielestäni olemme saaneet äänemme hyvin kuuluviin. Toki päätökset eivät aina ole menneet toivotulla tavalla.
 
Sisäilmaongelmat rassaavat myös joensuulaisia päiväkoteja ja kouluja, ja päähuomio valtuustossakin menee remonttien, väistötilojen ja uusien rakennusten suunnitteluun.
 
– Olisi hienoa, että joskus päästäisiin satsaamaan vaikkapa materiaali- ja kalustehankintoihin.
 
Yhteiskuntapolitiikan yliopistonlehtoria ja vasemmistoliiton valtuutettua Antero Puhakkaa harmittaa se, että hän ei voi olla ylpeä Joensuusta koulukaupunkina.
 
– Viikkotuntimäärät ovat lain sallimassa minimissä. Meillä onkin käyty keskustelua siitä, missä seurassa Joensuu haluaa esiintyä, sanoo Puhakka, joka toimii varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunnassa.
 
Onneksi on jotain hyvääkin. Seitsemän alueen kuntaa onnistui tekemään yhdessä seudullisen opetussuunnitelman, ja meneillään on monia hankkeita.
 
– Valitettavasti niitä tehdään projektirahoilla, jolloin jatkuvuus on hataralla pohjalla, Puhakka miettii.
 
Hänen mielestään koulutuksen pitäisi olla niin tärkeä asia, että koko valtuusto ymmärtää sen merkityksen. Pätevä opettajavaltuutettu ei myöskään keskity ainoastaan koulutusasioihin vaan osaa tarkastella asioita kokonaisuutena.
 
Kokoomusvaltuutettu Arto Pippuri on tehnyt 34 vuotta töitä musiikin ja musiikkiluokan opettajana. Hän on ollut eläkkeellä jo kuusi vuotta ja kertoo koulutuksen muuttuneen siinäkin ajassa valtavasti.
 
– Moni kuitenkin kuvittelee olevansa asiantuntija, kun on kerran koulussa ollut – vaikka niistä ajoista olisi 30–40 vuotta, Pippuri sanoo.
 
Suomessa kunnanvaltuutettujen keski-ikä on noin 50 vuotta.
 
Ikääntyneet päättäjät saattavat sortua muistelemaan omia kouluaikojaan ja ihmettelemään, mikseivät nykypäivän opettajat selviä 35 oppilaan ryhmistä, kun ennenkin selvittiin. Siksi opettajien pitäisi tarjota päättäjille tietoa nykykoulun arjesta.
 
– Meillä Joensuussa on monia valtuutettuja, jotka hankkivat tietoa kyselemällä meiltä oppilaitoksissa työskenteleviltä, Päivi Ikonen kiittää.
 
Antero Puhakan mielestä ikä ei vaikuta siihen, voiko valtuutettu ymmärtää koulumaailmaa. Olennaista on kiinnostus ja asioiden selvittäminen.
 
– Juuri yli viisikymppiset valtuutetut ovat nähneet koulutuksen merkityksen yhteiskunnallisessa nousussa ja osaavat sitä kautta arvostaa koulutusta.
 
Kuntapäättäjät ratkaisevat, ovatko koulujen ryhmäkoot kohtuulliset, oppimateriaalit ajan tasalla ja onko tukea tarpeeksi saatavilla. Parhaita päätöksiä syntyy, kun niiden takana ovat opetusalan ammattilaiset.
 
Kuntavaalit ovat edessä ensi huhtikuussa, ja ­ehdokashakemukset on jätettävä helmikuun ­loppuun mennessä.

Kauden 2017–2021 valtuutetut ovat todistamassa suurta vahdinvaihtoa. Kun sote-asiat siirtyvät kunnista maakunnille vuonna 2019, noin puolet kuntiin jäävistä tehtävistä tulee liittymään sivistyspalveluihin.
 
– Kuntapäättäjiltä kaivataan tässä tilanteessa erityistä paloa kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen asioihin, ja kenelle nämä asiat olisivat läheisempiä kuin opettajille, kysyy OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka.
 
Valtuustoissa tarvitaan terästäytymistä koulutuksen puolustamisessa.
 
– Vaikka Suomen maine Pisassa on himmenemässä, jotkut kuntapäättäjät näyttävät tuudittautuneen menneisyyden hyviin oppimistuloksiin. He eivät muista, että laadukkaan koulutuksen eteen pitää tehdä jatkuvasti määrätietoista työtä, Misukka jatkaa.
 
Opettajuuteen on aina kuulunut yhteiskunnallinen aktiivisuus, ja opettajat ovatkin yksi yleisimmistä ammattikunnista kuntien valtuustoissa. Vuonna 2013 kaikista Manner-Suomen kunnanvaltuutetuista opettajia oli noin kahdeksan prosenttia.
 
OAJ:n koulutusjohtajana vuonna 2011 aloittanut Misukka oli Espoon valtuutettuna 2001–2012. Hän tietää, että vaikuttaminen on joukkuepeliä, eikä pikavoittoja ole.
 
– Ajoin sitä, että jokaisella ekaluokkalaisella olisi iltapäivähoitopaikka. Tavoitteesta tuli totta, mutta sen eteen tehtiin töitä neljä vuotta.
 
Kuntapoliitikolta vaaditaankin sitkeyttä, uskoa omaan asiaansa ja paksua nahkaa.
 
– Valtuutettuihin kohdistetaan myös ylisuuria odotuksia. Jotkut kyllästyvät olemaan sylkykuppeja ja luopuvat. Kunpa ihmiset osaisivat arvostaa kuntapäättäjiä, koska he suostuvat ottamaan vastuuta yhteisistä asioista. Myös opettajakaverit voisivat olla valtuutettujen tukena, Misukka toivoo.
 
Valtuustotyö ottaa aikaa ja voimia, mutta se myös antaa paljon.
 
– Siitä saa suurta tyydytystä, kun pystyy viemään eteenpäin itselle tärkeitä asioita.
 
Suomen kuntien ja kaupunkien valtuustoissa istuu tällä hetkellä lähes 800 OAJ:n jäsentä, ja ensi valtuustokaudella heitä on toivottavasti vieläkin enemmän. Vuoden 2012 kuntavaaleissa opettajaehdokkaita oli yli 3 200.
 
Uudet kuntapäättäjät astuvat remmiin kesäkuussa, ja heti lukuvuoden alkaessa heitä kannattaa ajaa sisään päiväkotien ja oppilaitosten asioihin. Heljä Misukka suosittelee olemaan yhteydessä koko valtuustoon, ei vain opetuslautakunnan jäseniin, jotka ovat jo valmiiksi perillä koulutusasioista.
 
– Kutsukaa valtuusto lukuvuoden avajaistapahtumaan tai jouluglögille. Pyytäkää valtuutettuja päiväkodin tai koulun kummiksi. Kutsukaan jokainen valtuutettu ensimmäisen vuoden aikana johonkin kouluun tai oppilaitokseen päiväksi, Misukka ehdottaa.
 
Luottamuksellisia keskusteluvälejä rakennetaan pikkuhiljaa.
 
– Jos valtuutettuihin ollaan yhteydessä vain silloin, kun on ongelmia, se ei kanna pitkälle. Hyvä tunnelma on tärkeää, eivätkä syyttely ja vaatiminen ole hyvä tapa tehdä yhteistyötä. Myös ay-aktiivien kannattaa tarjota valtuutetuille yhteistyötä. Itse sain kuntapäättäjänä paljon arvokasta tietoa OAJ:n paikallisyhdistykseltä.

Tiesitkö tämän kunnan­valtuustoista?
 
Vuonna 2012 valtuustuustoihin valituista
→ 36 prosenttia oli naisia
→ 6 prosenttia oli alle 30-vuotiaita
→ 12 prosenttia yli 65-vuotiaita.
 
Opettajat ovat yksi yleisimmistä ammattikunnista ­kunnanvaltuustoissa.
 
Noin viidennes valtuutetuista on työelämän ulko­puolella, lähinnä eläkeläisiä ­ja opiskelijoita.
 
Yleisin valtuustokoko on ­27 valtuutettua.
 
Lähde: Oikeusministeriön ehdokasrekisteri
 
Teksti: Tiina Tikkanen
Kuva: Johanna Kokkola
 
Juttu on julkaistu Opettaja-lehdessä 15/2016
 
null