Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Paremmin kuin laki vaatii

Kunnissa tehdään paitsi ikäviä, myös myönteisiä päätöksiä, joissa valtion minimit itsepäisesti ylitetään. Ne ovat arvovalintoja, sanoo Juha Komulainen. 
Näin se vain on ollut.

Pääluottamusmies Juha Komulainen ei keksi yhtä syytä siihen, miksi perusopetuksen tuntimäärissä näkyy Iisalmessa niin paljon ylimääräistä, vuodesta toiseen.

– Olen ollut Iisalmessa töissä 14 vuotta. Yritin miettiä vastausta tähän mutta en keksinyt muuta kuin sen, että kai kyseessä on sellainen historiallinen jatkumo, jossa meillä on koulutusmyönteisiä ihmisiä päättäjinä, Hernejärven koulun rehtori ja luokanopettaja sanoo.
Hänen mukaansa poliittisilla päättäjillä ja johtavilla viranhaltijoilla ei ole ollut halua koskea tuntimääriin.

– Ei sellaisesta ole juurikaan puhuttu. Pohjimmiltaan täällä ajatellaan, että koulu on se väylä, jota pitkin ihminen pääsee eteenpäin.

Perusopetuksen tuntimäärä on hyvä esimerkki siitä, kuinka kunnissa voidaan tehdä valtakunnallista sääntelyä parempia päätöksiä.

Iisalmessa perusopetuksen tuntimäärä on 234 tuntia vuodessa, kun lainsäädännössä minimi on 222. Tämä tarkoittaa, että yhdeksän vuoden aikana iisalmelaiset oppilaat saavat kolmisen kuukautta enemmän peruskouluopetusta kuin ikätoverinsa minimituntimäärän kunnissa. Eniten ja vähiten tunteja tarjoavan kunnan välillä ero vastaa Suomessa yhtä kokonaista lukukautta.

Komulaisen Iisalmi-vuosien aikana kaupunki ei ole myöskään lomauttanut opettajiaan. Koulurakennuksia ja -päiväkoteja on ainakin yritetty pitää kunnossa. Niitä on hiljeneviltä alueilta myös karsittu, mutta uusiakin on rakennettu tilalle.

– Mielestäni päättäjien sitoutuminen on ollut kiitettävää. Kun kaupunki esimerkiksi linjasi, että Iisalmen kouluissa ollaan Suomen kuntien top kympissä digilaitteiden käytössä, niin asiasta päätettiin tehdä viisivuotissuunnitelma. Valtuutetut näyttävät ymmärtävän, että tavoite vaatii laitteita ja koulutusta, Komulainen kertoo.

Ei Iisalmi silti mikään koulutuspoliittinen utopia ole. Opettajien 1–3 päivän poissaoloihin ei saa palkata sijaista, tosin rehtorit voivat harkintansa mukaan poiketa siitä. Iisalmi myös tarttui valtion linjaamaan päivähoito-oikeuden rajaukseen, toisin kuin monet kunnat, jotka viittasivat tähän mahdollisuuteen kintaallaan.

Nämä ovat arvovalintoja, jollaisia on edessä Iisalmessakin, Juha Komulainen sanoo.

– Korjausvelkaa on kerääntynyt melkoisesti. Meillä on asioita, joista voidaan olla ylpeitä. Sen, voimmeko olla tulevaisuudessakin, ratkaisevat tulevat valtuutetut.

Teksti: Matias Manner
Kuva: Kai Jäderholm 
 
Kirjoitus on julkaistu Opettaja-lehdessä 18/2016 juttusarjassa, jossa kuljetaan kohti kuntavaaleja. Vaalit järjestetään 9. huhtikuuta 2017. 
null