Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

OAJ:n korkeakoulupoliittiset linjaukset

OAJ:n mielestä korkeakoulujen ja muiden toimijoiden välillä tapahtuvaa alueellista ja kansallista yhteistyötä pitää lisätä. Kehittämisen painopistettä on suunnattava omistajajärjestelyjen sijasta osaamiskeskittymiin. Kaikkien uudistusten on tavoiteltava laadun parantumista, ja sekä henkilöstön että opiskelijoiden on oltava aktiivisesti mukana uudistuksissa. Korkeakoulutuksen kehittämiseksi on määriteltävä kansallinen tavoitetila. 
 
Korkeakoulutuksen kehittämiseen on luotava kokonaisnäkemys.
  • Tutkimuksen ja koulutuksen kansallinen tavoitetila on määriteltävä parlamentaarisesti yli hallituskausien menevänä ja sen tulee koskea koko koulutusjärjestelmää.
  • Kokonaisnäkemyksen muodostaminen perustuu tutkimustietoon.
  • Toisen asteen jatko-opintokelpoisuus ja korkeakouluopiskelijoiden edellytykset liikkuvuuteen koulutusjärjestelmässä on varmistettava.
Korkeakoulujärjestelmää on uudistettava ottaen huomioon yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaiset tehtävät. 
  • Säilytetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen omat tutkinnot, toiminnan vahvuudet ja erillinen lainsäädäntö, mutta haetaan eri toiminnoissa synergiahyötyjä. Tavoitteena on monipuolisen osaamisen tuottaminen molempien korkeakoulututkintojen kautta.
  • Pienten oppiaineiden asema on turvattava.
Osaamiskeskittymät ja yhteistyö tuovat paremmin esille vahvuudet kuin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdistäminen. 
  • Osaamiskeskittymä parantaa koulutuksen ja tutkimuksen laatua, vahvistaa aluetta sekä sitoo mukaan toimintaan alueen muita toimijoita: muut oppilaitokset, yritykset, tutkimuslaitokset, julkiset toimijat.
  • Monitieteisyys ja -alaisuus on voimavara.
  • Korkeakoulujen ja eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön on lisättävä kannustimia (esim. innovaatioseteli, tukiverkosto, ”korkeakoulujen kummitoiminta”).
  • Osaamiskeskittymä ei edellytä omistajajärjestelymuutoksia.
Kaikkien uudistusten ensisijaisen tavoitteen tulee olla opetuksen ja tutkimuksen laadun parantaminen.
  • Yliopistojen tiedeperustainen koulutus ja ammattikorkeakoulujen käytännön asiantuntijatehtävään painottuva koulutus ovat niiden vahvuuksia.
  • Ammattikorkeakoulututkintojen laajuus on turvattava.
  • Korkeakoulujen perusrahoituksen on oltava ennakoitavissa ja riittävää.
  • Ulkopuolista rahoitusta on pystyttävä kohdentamaan myös perustoimintojen laadun parantamiseen, mukaan lukien opintojen ohjaus.
  • Kehittämisen eri vaiheissa tarvitaan väliarviointeja.
Henkilöstö ja opiskelijat on otettava mukaan aktiivisiksi toimijoiksi. 
  • Koulutuksen ja tutkimuksen asiantuntemus on henkilöstössä.
  • Opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuudet on taattava.
  • Henkilöstön edustus hallinnoissa on turvattava.
Henkilöstövaikutusten arviointien on oltava osa muutosprosessia ja kaikkea yhteistoimintaa.
  • Henkilöstön asemaa on selkiytettävä ja vaikuttamismahdollisuudet taattava korkeakoulukohtaisessa johtosäännössä ja muissa säädöksissä.
  • Henkilöstön asema on turvattava muutoksissa.
  • Opetusalaa on tarkasteltava rakennemuutosalana.
  • Kaikissa korkeakoulupoliittisissa muutoksissa ja ohjauksessa on arvioitava etukäteen henkilöstövaikutuksia ja vaikutuksia koulutuksen ja tutkimuksen laatuun sekä suoritettava riittävästi korkeakoulukohtaisia väliarviointeja.
Opettajankoulutuksen korkea taso ja opettajien ammattitaidon jatkuva kehittäminen on turvattava.
  • On varmistettava alueellisesti kattava, tasalaatuinen ja tutkimusperustainen opettajankoulutus.
  • Opettajien ammattitaidon jatkuva kehittäminen on turvattava.
  • Ammatillisen opettajan kelpoisuusehtona pitää olla ylempi korkeakoulututkinto ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta.
  • Lastentarhanopettajilla on oltava pätevyysvaatimuksena maisteritutkinto.
 
Kuva: Veikko Somerpuro
 
Yliopistopäiville on koottu oma verkkosivu yliopistojen ajankohtaisaiheista.
null