Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Kielitaitoa ei voi ostaa paketissa

Jyväskylän kielikeskuksen johtaja Peppi Taalas on vankkumaton yhteistyön, mutta samalla duaalimallin kannattaja. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen viestinnän- ja kieltenopetuksella on selkeät painotuserot ja erilaiset tarpeet, ja niin kuuluu hänen mukaansa ollakin. 
Kesällä voimaantulleen muutoksen jälkeen yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on ollut mahdollisuus hankkia opiskelijoiden tutkintoon kuuluva kieli- ja viestintäopetus toiselta korkeakoululta. Lain taustalla on Taalaksen mielestä hyvinkin vanhakantainen käsitys kielten oppimisesta. Ymmärrys tämän päivän monikielisen maailman edellyttämästä kielikäsityksestä ja kielenkäytöstä puuttuu.
 
– Viestintä- ja kielitaito ovat avaintaitoja missä tahansa ammatissa. Kielitaito ei ole mikään paketti, jota ostetaan yksi kappale kutakin kieltä, sillä jokainen yksilö tarvitsee kielitaitoa omiin vaihteleviin tarkoituksiinsa. Korkeatasoista, mutta aivan erilaista kielitaitoa tarvitaan esimerkiksi, kun myydään innovaatiota Kiinaan tai etsitään tutkimukselle apurahaa, Taalas sanoo.
 
Yhteistyötä – ei yhdistymistä
 
Taalas korostaa sitä, että ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on erilaiset kielten osaamisprofiilit.
 
– Ammattikorkeakouluissa tarjotaan erinomaista työelämälähtöistä kieliopetusta, yliopistoissa tieteellisempää näkökulmaa, jota tarvitaan esimerkiksi tieteen popularisoinnissa tai tiedeviestinnässä.
 
Yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä on hänen mukaansa todella hyvä asia, mutta sen pitää lähteä tarpeesta, ei laista.
 
– Yhteistyötä tarvitaan, mutta yhdistyminen ei ole sen edellytys, Taalas kiteyttää.
 
Jyväskylässä yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyö sujuu hänen mukaansa hyvin. Yliopisto ja JAMK esittivät lokakuun lopussa julkaistussa uusimmassa raportissaan lisääntyvää keskinäistä kieliyhteistyötä yliopiston kielikampus-toiminnan yhteyteen.
 
– Erittäin järkevää on, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen erilaiset tarjonnat täydentävät toisiaan. Yliopistojen on jatkossakin järkevää ylläpitää esimerkiksi laajaa viestintä- ja kieliopintojen tarjontaa, joka on myös ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden saatavilla. Tai yhteistyössä on mahdollista toteuttaa kansainvälisiin tehtäviin valmentavia työelämäprojekteja, jotka rakentuvat molempien korkeakoulujen vahvuuksille ja verkostoille.
 
Peppi Taalas on myös huolissaan suomalaisten kielivarannon tulevaisuudesta. Monikielisyydessä kieliä pitää pystyä käyttämään rinnakkain ja laajaa kielten osaamista tarvitaan yhteiskunnan eri tasoilla.
 
– Ei todellakaan ole hyvä asia, jos kohta pystymme tulkitsemaan muuta maailmaa vain englannin kautta. Kielistä säästäminen tulee kalliiksi – viiveellä.
 
Isoja muutoksia yhteistyössä osaavien ihmisten kanssa
 
Yliopistot elävät tunnetusti rahoitus- ja organisaatiomurroksessa. Johtamistyön haasteet ovat mittavat. Taalakselle ne ovat tulleet tutuiksi kuuden johtajavuoden aikana.
 
– Poukkoileva johtaminen ja lyhytnäköinen toiminta asettavat haasteita oman yksikön pitkäjänteiselle ja tavoitteelliselle kehittämiselle. Huonoina taloudellisina aikoina yliopistoissa painetaan liikaa paniikkinappulaa, kun sen sijaan pitäisi ottaa riskejä ja lähteä kehittämään uutta ja muistaa, että virheistä oppii enemmän kuin onnistumisista. Virheiden ja epäonnistumisen pelko on tuhon alku, hän sanoo.
 
Taalas on myös sitä mieltä, että muutos on oikeasti mahdollisuus, mutta sillä edellytyksellä, että asioista neuvotellaan ilman tontin vartiointia ja valtapelejä.
 
– Maailma muuttuu ja siinä muutoksessa pysyvät mukana ne, joilla on näkemystä ja kykyä. Korkeakoulujen tulee uusiutua, mutta ei trendien vuoksi, vaan oman näkemyksensä ja kirkastetun johtoajatuksensa pohjalta. Johtajilla on merkittävä rooli uudenlaisen ajattelun luomisessa ja sen jalkauttamisessa omiin yksiköihinsä.
 
Peppi Taalas sanoo itse kiinnostuneensa johtajan tehtävästä sen vuoksi, että se tarjoaa mahdollisuuden päästä tekemään ison linjan muutoksia yhteistyössä osaavien ihmisten kanssa.
    
– Olin toiminut yli 10 vuotta kielenopetuksen kehittämisen ja koulutuksen muutoksen tutkijana ja koin, että tutkimus ei itsessään riitä, vaan pitää olla pysyvä yhteys opettajiin ja opetuksen realiteetteihin. Johtajan asemassa on mahdollista tehdä asioita eri tavalla kuin rivistä, ja siinä on mahdollista nähdä laajempia kokonaisuuksia ja innostaa ja innostua yhteisestä tekemisestä.
 
Entä johtajuuden suurimmat plussat ja miinukset?
 
– Plussia ovat näköalat, mahdollisuus vaikuttaa tiettyyn rajaan saakka ja loistava henkilökunta. Miinuksia ovat koko organisaation prosessien epämääräisyys, yliopistotason laaja-alaisten, näkemyksellisten tavoitteiden puute ja päätöksenteon läpinäkymättömyys. Kuormittavuus ja hallinnollisten tehtävien tolkuton määrä on johtajuudessa yllättänyt, Peppi Taalas sanoo.  
 
Teksti: Airi Vuolle  
 
Yliopistopäiville on koottu oma verkkosivu yliopistojen ajankohtaisaiheista. 
null