Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Pisa-tulokset julki – tutkijat huolissaan koulutuksen tasa-arvosta

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ja professori Jouni Välijärvi kertoivat Pisa-tuloksista.
Suomen Pisa-tulokset jatkavat laskuaan. Alueelliset osaamiserot kasvavat ja kotitausta näkyy aiempaa enemmän oppimistuloksissa. Tästä huolimatta Suomi on OECD-maiden kärkijoukossa.
Tänään julkistettu vuoden 2015 Pisa-tutkimus osoittaa, että 15-vuotiaiden suomalaisnuorten osaamistulokset laskevat edelleen.
 
Tutkimuksen pääalueena oli luonnontiede. Sen osaamisessa on tapahtunut huomattava muutos sitten vuoden 2006, jolloin luonnontiede oli viimeksi Pisa-tutkimuksen ytimessä.
 
– On aika huolestuttavaa, että vuodesta 2006 on tultu 32 pistettä alaspäin. Se vastaa miltei yhden kouluvuoden edistymistä, sanoo tutkija Jouni Vettenranta Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitokselta.
 
Vettenranta pitää huolestuttavana myös sitä, että heikkojen osaajien määrä on lähes kolminkertaistunut. Vuonna 2006 heikosti pärjäsi neljä prosenttia Pisa-tutkimukseen osallistuneista suomalaisnuorista. Nyt heikosti pärjäävien osuus on lähes 12 prosenttia. Heitä on edelleen vähemmän kuin OECD-maissa keskimäärin, mutta havainto herättää silti kysymyksiä siitä, mistä kehitys johtuu.
 
– Suomen väestöpohja on muuttunut jonkun verran vuodesta 2006, mutta sen vaikutus tuloksiin oli vain kahdesta kolmeen pistettä. Eli syyt ovat jossain muualla kuin väestöpohjan muutoksessa, Vettenranta sanoo.
 
 
Koulutuksen tasa-arvo säröilee
 
Vettenranta ja Suomen Pisa-koordinaattori, Koulutuksen tutkimuslaitoksen professori Jouni Välijärvi ovat huolissaan myös koulutuksen tasa-arvosta. Tuoreiden Pisa-tulosten mukaan esimerkiksi tyttöjen ja poikien välinen ero on OECD-maiden suurin.
 
Suomalaistytöt ovat Pisa-tulosten mukaan luonnontieteissä maailman toiseksi parhaita, pojilla menee paljon huonommin.
 
– Pudotus vuodesta 2006 on pojilla paljon suurempi kuin tytöillä. Tytöt ovat käytännössä kaikilla alueilla poikia parempia. Tytöt aika lailla pitävät Suomen mainetta yllä tässä osaamisessa, Vettenranta sanoo.
 
Vielä vuonna 2006 kotitaustan vaikutus luonnontieteiden osaamiseen oli Suomessa poikkeuksellisen pieni muihin OECD-maihin verrattuna. Ei enää. Nyt Suomi on samaa tasoa kuin OECD-maat keskimäärin.
 
– Kotitaustan vaikutus osaamiseen on selvästi kasvanut yhdeksän vuoden aikana. Vuosituhannen alusta se on lähes kaksinkertaistunut, Välijärvi sanoo.
 
 
Itä- ja Länsi-Suomi jäävät jälkeen
 
Aiemmin Suomi on loistanut myös siinä, että koulujen väliset erot ja alueelliset erot Pisa-tuloksissa ovat olleet pienet. Koulujen väliset erot ovat Välijärven mukaan edelleen pieniä, mutta hienoisessa kasvussa luonnontieteessä ja lukutaidossa.
 
Kun tuloksia tarkastelee alueellisesti, löytyykin jo enemmän syytä huoleen. Etenkin Itä- ja Länsi-Suomi jäävät muista jälkeen, ja kaupunki- ja maaseutukoulujen väliset erot ovat kasvaneet. 
 
– Pääkaupunkiseutu menestyy muita alueita paremmin kaikilla sisältöalueilla. Erityisen huolestuttavaa on, että Itä-Suomen tulokset matematiikassa ovat menneet selvästi alaspäin. Vuoden 2012 Pisassa Itä-Suomen poikien osaaminen suorastaan romahti, ja nyt se heikkeni huomattavasti myös tytöillä, Välijärvi kertoo.
 
 
Osaamisen laskun syistä tarvitaan lisää tutkimusta
 
Mistä luonnontieteiden osaamisen lasku sitten johtuu? Pisa-tulosten perusteella näyttää siltä, että syyt ovat pitkälti asenteissa ja motivaatiossa. Suomalaisnuorten sitoutuminen luonnontieteiden opiskeluun on heikkoa.
 
– Suomessa osaamista selittävät eniten oppilaiden asenteet. Motivaatio kasvattaa osaamista ja osaaminen vastaavasti ruokkii motivaatiota. Tähän kehään pitäisi pystyä vaikuttamaan jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, Välijärvi sanoo.
 
Alueellisten erojen syistä ei Pisa-aineiston pohjalta voi Välijärven mukaan tehdä johtopäätöksiä, vaan siitä tarvittaisiin lisää tutkimusta, samoin kuin yleisemminkin heikkojen oppijoiden osuuden kasvusta.
 
– Näitä pitää perusteellisemmin tutkia ja selvittää esimerkiksi sitä, miten erityisopetus on viime vuosina muuttunut. Heikoimmat oppilaat reagoivat yleensä muutoksiin kaikista nopeimmin, ja jos esimerkiksi erityisopetuksessa tapahtuu muutoksia, niin se näkyy myös tuloksissa, Välijärvi sanoo.
 
 
Korjausliikettä tarvitaan
 
Myös opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen kaipaa tutkittua tietoa oppimistulosten laskun syistä sekä ratkaisuja suunnan kääntämiseen.
 
– On pohdittava, mitkä kouluun tai yhteiskuntaan liittyvät muutokset ovat johtaneet siihen, että poikia ei kiinnosta koulun tarjoama oppimisen malli, Grahn-Laasonen sanoo.
 
Suomessa pitää Grahn-Laasosen mielestä pitää kiinni yhdenvertaisista koulutusmahdollisuuksista, opettajien korkeasta koulutuksesta, laajasta paikallisesta vastuusta ja vapaudesta koulutuksen kehittämisessä sekä moniammatillisesta yhteistyöstä oppimisen tukena.
 
– Erityistä huomiota on kiinnitettävä oppilaiden innostuksen ja kiinnostuksen herättämiseen niin, että jokainen lapsi ja nuori voi koulussa löytää omat vahvuutensa.
 
Esimerkkeinä tavoista, joilla Suomessa on jo reagoitu Pisa-tuloksissa huolestuttaviin seikkoihin, Grahn-Laasonen mainitsee muun muassa uudet opetussuunnitelmat, jokaiseen peruskouluun tulevat tutor-opettajat, tuoreen opettajankoulutuksen kehittämisohjelman sekä peruskoulufoorumin – kaikki hankkeita, joissa myös OAJ on ollut vahvasti mukana.
 
– Tavoitteena on luoda peruskoulun kehittämisen teesit itsenäisyyden juhlavuonna koulujen alkuun mennessä ja saada laaja sitoutuminen yli hallitus- ja oppositiorajojen siitä, miten peruskoulua tulevina vuosina kehitetään.
 
 
Teksti ja kuva: Heikki Pölönen
 
 
Pisa 2015 pähkinänkuoressa
 
  • Pisa, eli Programme for International Student Assessment, on maailman suurin ja tunnetuin oppimistulosarviointi. Se mittaa 15-vuotiaiden taitoja ja valmiuksia.
     
  • Tänään julkaistussa vuoden 2015 Pisa-tutkimuksessa suomalaisten tulokset laskivat käytännössä kaikilla mittareilla verrattuna vuoteen 2006, jolloin luonnontieteet oli viimeksi tutkimuksen pääalueena.
     
  • Laskusta huolimatta Suomi on edelleen OECD-maiden kärkijoukossa. Luonnontieteissä suomalaiset 15-vuotiaat olivat kolmanneksi viidenneksi parhaita ja lukutaidossa neljänsiä. Matematiikassa suomalaisnuoret sijoittuivat 13:nneksi, siinäkin OECD-maiden keskiarvon yläpuolelle.
     
  • Tutkimus toteutettiin ensimmäistä kertaa sähköisesti. Sillä ei selvitysten perusteella ole juuri ollut vaikutusta tuloksiin. Tutkimukseen osallistui kaikkiaan 73 maata tai aluetta.
 
Lue myös:
null