Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Kasvatuskouluttaja: Empatia tehoaa

Opettajalla on lupa tykätä lapsista ja näyttää heille, että hän välittää, sanoo kasvatuskouluttaja Liisa Ahonen.
Kasvatuskouluttaja Liisa Ahonen yllyttää opettajia heittäytymään vuorovaikutukseen lapsen kanssa silloinkin, kun lapsi huutaa ja raivoaa.
 
Empaattinen suhtautuminen viestittää lapselle, että hänen tunteensa ja kokemuksensa ovat aikuiselle tärkeitä ja kutsuu siten yhteiseen dialogiin tilanteen selvittämiseksi.
 
– Uskaltakaa katsoa laatikon ulkopuolelle ja ravistella rutiineja. Käykää työpaikalla arvokeskusteluja ja pohtikaa, mikä on arvokasta lapsen kohtaamisessa, Ahonen neuvoi opettajia Educassa perjantaina.
 
Ahonen uskoo lämpimän vuorovaikutuksen tehoon kaikissa vuorovaikutustilanteissa kaikenikäisten lasten ja nuorten kanssa.
 
– Kouluissa ja päiväkodeissa yritetään usein väkisin muokata lasta sopeutumaan olemassa olevaan ryhmään, vaikka päiväkodin ja koulun toimintakulttuurin kuuluisi sopeutua erilaisten lasten erilaisiin tarpeisiin, hän kritisoi.
 
Älä vaadi lapselta liikaa
 
Ahonen muistuttaa, että jos lahjakas lapsi käyttäytyy haastavasti, hän ei tee sitä tahallaan tai uhmatakseen aikuisen auktoriteettia. Sosiaaliset ja emotionaaliset taidot voivat lapsella olla paljon heikommat kuin esimerkiksi matemaattiset tai motoriset taidot.
 
Päiväkodeissa ja kouluissa asetetaan Ahosen mielestä usein kohtuuttomia vaatimuksia lapselle, jolla on esimerkiksi pulmia tarkkaavaisuudessa tai kyvyssä sietää pettymyksiä. Odottaminen ja vaatimus istua hiljaa paikoillaan laukaisevat haastavan käytöksen tehokkaimmin.
 
Jos kahdenkymmenen lapsen ryhmässä muutamalla on vaikeuksia pysyä pitkään paikoillaan, toimintaa pitää sopeuttaa niin, että rauhattomat voivat välillä liikkua ja toimia vaikka apulaisina. Keinoja on monia. 
 
Ahonen toivoo, että opettaja näkee lapsissa yksilölliset piirteet. Pomminvarma resepti aggressiivisesti käyttäytyvän lapsen kanssa on tässä: kiinnitä huomio lapsen ja aikuisen väliseen suhteeseen.
 
– Kun suhde on molemminpuolinen ja kunnioittava, lapsi ymmärtää, että tuo aikuinen tykkää minusta ja tahtoo minulle hyvää. Sen jälkeen lapsi tekee kaikkensa, jotta hän toimii mahdollisimman myönteisellä tavalla, Ahonen neuvoo. 
 
Sammuta tuli ensin
 
Opettaja heijastaa Ahosen mukaan empatiaa jo pelkällä olemuksellaan, eikä siihen aina tarvita edes sanoja.  
 
– Empatia sammuttaa raivon kuin vesi tulen ja vasta kun tuli on sammutettu, on aika keskustella siitä, mitä tapahtui ja miten jatkossa toimitaan.
 
Empatia ei tarkoita Ahosen mukaan sitä, että opettaja humpsahtaa lapsen raivon tunteeseen kuin kaivoon pudonneen perään tai että hän hyväksyy lapsen ikävät teot.
 
– Empatia on sitä, että otetaan tunne vastaan ja autetaan sen säätelyssä. Aikuinen osoittaa, että siinä ei ole mitään pelottavaa, vaan se on pelkkä tunne, joka kohdataan yhdessä.
 
Ahonen muistuttaa, että lapselle on tärkeää saada viesti siitä, että opettaja hyväksyy lapsen, vaikkei hyväksyisikään hänen tekoaan. Tuhoisinta raivokohtauksen sattuessa on se, että lapsi eristetään yksin toiseen huoneeseen.
 
– Työrauha koulussa ja päiväkodissa säilyy parhaiten, kun opettajan ja lasten välillä on kunnioittava ilmapiiri ja lapset tietävät, että opettaja välittää, on kiinnostunut ja tahtoo hyvää, Ahonen neuvoo.
 
Teksti: Riitta Korkeakivi
Kuva: Annika Rauhala
 
null