Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Lastentarhanopettajan pedagogiset taidot kunniaan

Jaana Lahdenperä-Laineen mielestä pedagoginen osaaminen pitää muistaa mm. vasu-työssä.
Lastentarhanopettaja Jaana Lahdenperä-Laineen mielestä lasten varhaiskasvatussuunnitelmat kuuluvat opettajalle. Hän sai tukea ajatuksilleen Educan varhaiskasvatusseminaarissa.
Päiväkodissa työskennellessään lastentarhanopettaja Jaana Lahdenperä-Laine mietti, onko siinä järkeä, että hän on kokouksessa tai kurahousuja pukemassa sillä aikaa, kun lastenhoitajat pitävät kuvataidetuokioita.
 
– Tai miksi minä teen työvuoroa kymmenestä kuuteen, kun pedagoginen toiminta keskittyy aamuun?
 
Samaa on ihmetellyt nähtävästi myös opetusneuvos Elisa Helin, joka toivoi, että eri ammattiryhmien tehtävät kirkastetaan ja paras koulutuksen tuottama osaaminen hyödynnetään.

– Lastentarhanopettajien pedagoginen osaaminen pitää huomioida vasu-työssä. Lastentarhanopettajan tulee ottaa pedagoginen johtaminen jämäkästi haltuun omassa tiimissään, Helin evästi.
 
Vasu käy tunteisiin
 
Educan varhaiskasvatusseminaarissa Elisa Helin Opetushallituksesta avasi viime syksynä annettuja varhaiskasvatussuunnitelman perusteita, joiden pohjalta puserretaan parhaillaan paikallisia varhaiskasvatussuunnitelmia ympäri maata. Uudet perusteet pitää ottaa käyttöön 1.8.2017 alkaen.
 
Helinin mielestä on hyvä, jos paikallisten vasujen tekeminen herättää tunteita, sillä sitä kautta työ kulkeutuu sydämeen saakka.
 
­– Jos kukaan ei suutu, niin mikään ei muutu, Helin tiiivisti.
 
Perusteilla pyritään parantamaan varhaiskasvatuksen laatua.
 
– Laatua ei ratkaise mikään yksittäinen tekijä vaan laatutekijöiden kokonaisvaikutus. Tärkeää on esimerkiksi henkilöstön koulutus, Helin korosti.
 
Hän on tyytyväinen siihen, että Koulutuksen kansallinen arviointikeskus Karvi ryhtyy tekemään varhaiskasvatuksen arviointia. Vanhempien pitää tietää, mitä he saavat, kun he valitsevat päiväkodin tai perhepäivähoidon. Uusissa perusteissa ei puhuta enää kasvatuskumppanuudesta vaan huoltajien kanssa tehtävästä yhteistyöstä.
 
– Lastentarhanopettaja tekee yhteistyötä huoltajien kanssa, mutta huoltajan kumppani hänen ei tarvitse olla, Helin muistutti.
 
Vasu on lastentarhanopettajien tehtävä
 
Parhaillaan Lahdenperä-Laine suorittaa maisteriopintoja ja toimii samalla Lastentarhanopettajaliitossa varhaiskasvatuksen viestintäsihteerinä.
 
­– Erityisesti minua kiehtoo työskentely alle 3-vuotiaiden kanssa.  Haluaisin uudistaa päivähoidon aloitusta niin, että Helsingin kaupunki tekisi meille yhtenäiset linjaukset ja käytännöt. Jos haluamme yhdenvertaista laadukasta varhaiskasvatusta, työtehtävät ja opettajan roolit pitää määritellä selkeämmin. Silloin voisin myös maisterina kiinnittyä työhöni ja kokea siitä tyydytystä, alanvaihtaja kertoo. Aiemmin hän työskenteli kampaajana.
 
Lahdenperä-Laine liputtaa vahvasti pedagogiikan puolesta.
 
– Hyvä vuorovaikutus lasten kanssa on tärkeintä, mutta se ei riitä. Laadukkaan varhaiskasvatuksen kivijalka on ennalta suunniteltu pedagoginen toiminta, ja tässä meillä Suomessa on suuria eroja eri päiväkotien välillä.
 
Toiminta pitää pystyä perustelemaan pedagogisesti.
 
– Ryhmässäni teimme esimerkiksi luokittelua, vertailua ja muita asioita, joille matematiikka rakentuu. Muskarissa tutkimme musiikin peruskäsitteitä kuten dynamiikkaa, rytmiä ja sykettä. Tällainen pedagoginen työskentely ei voi olla kiireessä kyhättyä, eikä opettajan sitä pidä tehdä kotona vapaa-aikana. Siihen tarvitaan säännöllistä suunnitteluaikaa.
 
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteille rakentuvat myös lasten henkilökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Ne Jaana Lahdenperä-Laine on tehnyt aina kaikille ryhmänsä lapsille.
 
– Lasten vasut ovat koko pedagogisen toiminnan lähtökohta, ja mielestäni niiden tekeminen kuuluu lastentarhanopettajalle.
 
OAJ on samaa mieltä. OAJ:n erityisasiantuntija Auli Setälä on tyytyväinen siitä, että pedagogiikka otetaan perusteissa vahvasti huomioon. Se tarkoittaa, että lastentarhanopettajien osaaminen otetaan nyt täydesti käyttöön.
 
­– Siitä voimme olla riemuissamme.
 
OAJ:llä kolme päätavoitetta
 
Erityisasiantuntija Ritva Semi kokosi ajankohtaiskatsauksessaan OAJ:n tavoitteet kolmeen kohtaan.
 
Ensinnäkin varhaiskasvatuksen määritelmää pitää muuttaa niin, että mikä tahansa toiminta ja päivähoito ei ole pedagogista varhaiskasvatusta.
 
Varhaiskasvatushenkilöstön nimikkeet pitää saada vastaamaan koulutustaustaa.
 
– Uudet nimikkeet voisivat olla varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi ja varhaiskasvatuksen lastenhoitaja.
 
Kolmanneksi jokaiseen lapsiryhmään pitää saada vähintään yksi yliopistollisen koulutuksen saanut lastentarhanopettaja.
 
– Aiemmin ryhmässä piti olla kaksi lastentarhanopettajaa, ja tuohon pitäisi palata, Semi vaati.
 
Semi iloitsi siitä, että vihdoinkin meillä on varhaiskasvatussuunnitelman perusteet.
 
­– Ja se on normi, jota ei voi jättää noudattamatta.
 
Teksti: Tiina Tikkanen
Kuva: Leena Koskela
  • Tutustu Educan ohjelmaan ja rekisteröidy messuille: educamessut.fi
  • Lue lisää uutisia Educa-messuista: oaj.fi/educa2017
  • #Educa2017
null