Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Laadullisesta työllistymisestä lisäeuroja korkeakouluille

Ida Mielityinen on iloinen siitä, että korkeakoulutettujen työttömyys on vähenemässä.
Akava ja OAJ ovat tyytyväisiä siihen, että laadullinen työllistyminen halutaan ottaa huomioon korkeakoulujen rahoituksessa. Järjestöjen mielestä työllistymistä pitäisi kuitenkin mitata sekä subjektiivisella että objektiivisella mittarilla.
Laadullinen työllistyminen tarkoittaa valmistuneiden työllistymisestä koulutustasoa vastaavasti.  Asiaa valmistellut työryhmä luovutti raporttinsa opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle tänään torstaina.
 
Raportissa pohditaan sitä, miten mitataan korkeakoulutettujen laadullista työllistymistä, ja miten siitä palkitaan korkeakouluja.
 
Myös aiemmissa korkeakoulujen rahoitusmalleissa on palkittu työllistymisestä, mutta niissä on riittänyt, että valmistunut on saanut ylipäänsä jonkinlaisen työpaikan.
 
– On hienoa, että laadullinen työllistyminen on nostettu esille. Akavalaiselle yhteisölle on merkityksellistä, että korkeasti koulutetut työllistyvät koulutustasoaan vastaaviin asiantuntijatehtäviin, sanoo Akavan koulutuspoliittinen asiantuntija Ida Mielityinen, joka oli mukana asiaa pohtineessa työryhmässä.
 
Työtehtävän luonteen ja vaativuuden pitää olla sellainen, että se edellyttää korkeakoulutasoista osaamista.
 
Työryhmä säilyttäisi työllistymisen osuuden kokonaisrahoituksesta ennallaan. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että korkeakoulut siirtyvät keräämään tietoa vuosittain uraseurantakyselyillä nykyisen kahden vuoden välein tapahtuvan tiedonkeruun sijaan.
 
Laadullisen työllistymisen kriteeri on tarkoitus lisätä korkeakoulujen rahoitusmalliin vuonna 2019.
 
– Työryhmän raportti toimii jatkovalmistelun pohjana. Lausuntopalautteen perusteella on arvioitava, ovatko eri tekijöiden painoarvot kohdallaan sekä onko tiedonkeruu toimiva ja luotettava, ministeri Grahn-Laasonen sanoo.
 
Akava vaatii myös objektiivista mittaria
 
Työryhmä ehdottaa, että laadullista työllistymistä mitataan tiedustelemalla tutkinnon suorittaneelta henkilöltä, kuinka tyytyväinen hän on saamaansa korkeakoulutukseen, pystyykö hän hyödyntämään korkeakoulussa hankittua osaamista työelämässä ja onko työn vaativuus sopiva suhteessa saatuun koulutukseen.
­
– Vastoin työryhmän enemmistön näkemystä me Akavassa kannatamme mallia, jossa subjektiivisten vastausten lisäksi käytetään objektiivista mittaria. Mielestämme sellaisena toimisi hyvin Tilastokeskuksen ammattiasemaluokitus, Mielityinen sanoo.
 
OAJ on Akavan linjoilla ja kannattaa tiedon keräämisessä ammattiasemaluokituksen ja uraseurannan yhdistelmää.

– Näin muodostuisi verrattain hyvä ja luotettava kokonaiskuva työllistymisestä. Pelkkä valmistuneille suunnattu kysely on riippuvainen vastausaktiivisuudesta. Ongelmana tällä hetkellä ammattiasemaluokituksen tiedoissa on viive työvoimatietojen valmistumisessa, mutta tilastointia voitaisiin kehittää, sanoo erityisasiantuntija Hannele Louhelainen OAJ:stä.
 
Lisäksi Louhelainen kiittää työryhmän ehdotusta siitä, että rahoituslaskennassa huomioidaan jatkossa myös ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet.
Ylempi ammattikorkeakoulututkinto kytkeytyy vahvasti työ- ja elinkeinoelämään tiiviin tutkimus- ja kehittämisyhteistyön kautta.

– YAMK-tutkinto on haluttu ja vaihtoehtoinen reitti kouluttautua ylempään korkeakoulututkintoon, mutta sitä ei vielä tunneta työmarkkinoilla yhtä hyvin kuin maisteritutkintoa. Siksi on tärkeää seurata sitä, mille osaamisalueille YAMK-tutkinnon suorittaneet työllistyvät ja minkälainen on heidän urakehityksensä, Louhelainen toteaa.
 
Työllisyys kohti parempaa
 
Vuonna 2016 työttömien työnhakijoiden osuus korkeakoulutetusta työvoimasta oli 6,8–7,0 prosenttia.  Koko työvoimasta työttömien osuus oli 12,5 prosenttia.

– Tilastot kertovat myös sen, että korkeakoulutetut työllistyvät huomattavasti paremmin kuin ammatillisesta toisen asteen koulutuksesta valmistuvat, ja yliopistoista valmistuvat työllistyvät keskimäärin paremmin kuin ammattikorkeakouluista valmistuvat, Ida Mielityinen kertoo.
 
Kaiken kaikkiaan korkeakoulutettujen työllisyys on kehittynyt viime vuosina parempaan suuntaan. Työttömien määrän kasvunopeus alkoi hidastua useimmilla akavalaisilla koulutusaloilla viime syksystä alkaen, ja hidastunut kasvu on nyt kääntynyt vähentymiseksi yli puolella aloista.
 
Tammikuun 2017 lopussa työttömänä oli 4 744 korkeakoulusta vastavalmistunutta henkilöä, ja tämä on liki 9 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.

– Toisaalta on aloja, joilla työttömyys kasvaa. Näin tapahtuu tällä hetkellä erimerkiksi kasvatustieteilijöiden, juristien ja sosionomien kohdalla, Mielityinen toteaa.
 
Täystyöllisyyteen on siis vielä huimasti matkaa. Laadullisesta työllistymisestä saatava tieto on tarpeen, jotta hyvä kehitys jatkuisi ja työllisyysluvut nousisivat.

– Tieto auttaa korkeakouluja kiinnittämään enemmän huomiota työllistymiseen. Sen perusteella myös koulutusmääriä pystytään suuntaamaan entistä paremmin valtakunnallisessa ennakoinnissa, Mielityinen sanoo.
 
teksti: Tiina Tikkanen
kuva: Liisa Takala
null