Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Elinvoiman lähde

Uudet valtuustot ja kuntien virkamiehet lopulta ratkaisevat, millaisia sivistyskuntia Suomeen tulevaisuudessa kuoriutuu, Liisa Vornanen sanoo.
Kansalaisopistojen hyvinvointivaikutukset ovat tutkittu tosiasia. Liisa Vornanen uskoo, että opistoista tulee entistä keskeisempi osa kuntien palvelurakennetta.
Kuntavaaleissa valituksi tuleville päättäjille avautuu täysin uusia mahdollisuuksia linjata koulutus- ja kasvatusasioita kunnassaan.

Ja toisin päin: oppilaitoksissakin odotetaan entistä hedelmällisempää vuoropuhelua kuntien kanssa, jos ja kun sosiaali- ja terveydenhuolto siirtyvät maakuntahallinnon alle vuoden 2019 alussa.

– Odotan vaaleja hyvällä fiiliksellä, koska­ sote-uudistus voi tarkoittaa aivan uusia yhteistyömuotoja kunnan kanssa. Toivon, että kokonaisvaltainen hyvinvointi nousee kunnissa keskiöön, ja sehän tarkoittaa pitkälti sivistystä eli koulutusta ja kulttuuria, pohjois­pohjalaisen Jokihelmen opiston rehtori ja Kansalaisopistojen liiton puheenjohtaja Liisa Vornanen sanoo.

Jokseenkin hallitsemattomat sote-­kustan­nukset voivat tehdä tilaa pitkäjäntei­selle koulutuksen ja hyvinvoinnin kehittämiselle. Kansalaisopistoille ja vapaalle sivistystyölle voisi aueta myös kokonaan uusia tehtäviä kunnissa, Vornanen uskoo.

– Kunnat heräävät kysymään, mitä uutta ne voivat saada kansalais- ja työväenopis­toilta. Vapaan sivistystyön toimijoista voi tulla entistäkin keskeisempi osa kuntien palvelu­rakennetta.

Osittain kansalaisopistojen ”uudet tehtävät” olisivat vanhojen tehtävien kirkastumista. Kunnissa kannattaa muistaa, kuinka tyytyväisiä kansalaisopistojen kursseille osallistuvat kansalaiset ovat. Heitä on vuosittain peräti 650 000.

Esimerkiksi aikuiskasvatustieteen professorin Jyri Mannisen toissavuotisessa Suomi nousuun sivistystyöllä? -tutkimuksessa on pitkä lista kansalaisopistojen hyödyistä kuntalaisille. Opiskelun myötä 84 prosenttia opiskelijoista oli tyytyväisempiä elämäänsä ja 87 prosenttia arvosti muiden näkemyksiä aiempaa enemmän. Kansalaisopisto on vuodesta toiseen arvostetuimpien kuntapalvelujen kärkikolmikossa.

– Kansalaisopistojen työ on aktiivisen kansalaisuuden voimistamista, ikääntyvien toimintakyvyn ylläpitoa ja työikäisten työmarkkinakelpoisuuden edistämistä. Mannisen tutkimuksen mukaan yksi kansalaisopistoon panostettu euro tuottaa yhteiskunnalle hyvinvointivaikutuksina yli kolmen euron hyödyn, Vornanen muistuttaa.

Laajan kurssitarjonnan pitää Vornasen mukaan kyetä reagoimaan ajankohtaisiin tarpeisiin, mikä vaatii hänen mielestään yhtä laajalla ymmärryksellä varustettuja kuntapäättäjiä.

– Sivistynyt ihminen. Sellainen, joka katsoo tätä maailmaa laaja-alaisesti ja ymmärtää koulutuksen vaikutukset ja mahdollisuudet syvällisesti, Liisa Vornanen tiivistää hyvän valtuutetun tärkeimmät ominaisuudet.

Teksti: Matias Manner
Kuva: Leena Koskela

Opettaja-lehden juttusarjassa kuljetaan kohti kuntavaaleja, jotka järjestetään 9. huhtikuuta. Juttu on ilmestynyt Opettajassa 4/2017. 
null