Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Koppanen: Ammatillinen koulutus on helppo kohde leikata

Hallituksen koulutusleikkauksia kritisoidaan tv-ohjelma Putousta myöden. Oppositio teki ammatillisen koulutuksen leikkauksista välikysymyksen, joka lopulta kaatui eduskunnassa. OAJ:n Päivi Koppasen mukaan amiksilta on helppo leikata, koska koulutusala on monelle vieras.
Viihdeohjelma Putouksen (11.3.2017) sketsissä kouluttamaton pariskunta arvelee, että pitkällä oleva raskaus on ehkä sittenkin ”jätti kakka”.
 
Apteekkaria esittävä näyttelijä Ernest Lawson ottaa sketsin päätteeksi peruukin pois ja puhuu itsenään – näyttelijänä ja luokanopettajana – siitä, kuinka suomalainen sivistys rapautuu, jos koulutuksesta leikataan.
 
OAJ:n ammatillisten opettajien puheenjohtaja Päivi Koppanen on samaa mieltä.
 
– Kaikilla ei tarvitse olla korkeakoulututkintoa, mutta ohjattuna ja riittävästi tuettuna hyvin suuri osa väestöstä oppii kyllä hyviksi ammattilaisiksi. Se kysyy laadukasta koulutusta ja koulutettuja opettajia, Koppanen korostaa.
 
 
Koulutuksen arvostuksesta kysymys
 
Hallituksen koulutusleikkauspolitiikan vastustaminen kulminoitui maaliskuussa opposition välikysymykseen, joka lopulta kaatui eduskunnassa äänin 103–63 (17.3.2017).
 
Opposition välikysymys koski ammatillisen koulutuksen 190 miljoonan euron jättileikkausta. Erityisen huolissaan oppositio on siitä, miten leikkaukset vaikuttavat koulutuksen tasa-arvoon ja nuorten syrjäytymiseen.
 
Hallituksen vastauksen välikysymykseen voit lukea täältä
 
Koppasen mielestä tähän on tultu siksi, että ammatillinen koulutus on muita koulutusaloja helpompi leikkauskohde. Ammatillinen koulutus jää hänestä syrjään, koska koulutukselle ei löydy yhtä monia puolustajia kuin esimerkiksi perusopetukselle ja lukiolle.
 
– Kyse on lopulta koulutusalan arvostuksesta. Vanhemmat eivät lähde barrikadeilla ammatillisen koulutuksen puolesta, eivätkä kansanedustajat tunne sitä niin hyvin. Harva päättäjä on käynyt amiksen, joten se voi jäädä etäiseksi, Koppanen pohtii.
 
 
Mahdollisuus tehdä parhaimpansa
 
Koppanen kertoo, että vielä 70–80-luvuilla vallitsi ajatus siitä, että ammatilliseen koulutuksen joudutaan ja lukioon päästään ja että lukio antaa merkittävästi paremmat valinnan mahdollisuudet tulevaisuudessa. Tilanne on kuitenkin muuttunut, Koppanen vakuuttaa. Noin puolet nuorista valitsee nyt amiksen.
 
– Nuoret ovat huomanneet, että sitä reittiä pääsee kohtuullisessa ajassa kiinni työelämään ja että halutessaan voi jatkaa myös korkeakouluopintoihin.
 
Koppasen mukaan ammatillista koulutusta pitää arvostaa siksi, että työelämä tarvitsee hyvin koulutettuja omien alojensa ammattilaisia.
 
– Hyvin hoidettu ammatillinen koulutus takaa opiskelijalle mahdollisuuden päästä parhaimpaansa.
 
 
Laatu takaa ihmiselämät
 
Tosielämässä ei enää olla kovin kaukana Putouksen sketsistä. Päivi Koppanen saa esimerkiksi sähköalalta palautetta siitä, että nuoria opiskelijoita ei uskaltaisi päästää asennustöihin työssäoppimisen jaksoilla.
 
– Voi olla hengenvaarallista, jos oppilas ei ole saanut riittävästi opetusta.
 
Terveysalalla on kyse elämästä ja kuolemasta esimerkiksi silloin, jos perushoitaja ei osaa annostella lääkkeitä oikein.
 
Koppanen itse on ruokapalvelualan opettaja. Jos suurkeittiössä, kuten koulun ruokalassa, ei osaa laskea, reseptien muokkaaminen oikeassa suhteessa ei myöskään onnistu.
 
– Ruokamyrkytysten levittämiseltäkin vältytään vain, jos hygieniaa opetetaan oppilaille riittävästi. Erityisruokavalioita pitää osata toteuttaa, jotteivat allergikot ole vaarassa
 
Tilanne ei kuitenkaan ole oppilaiden tai opettajien vika, vaan rahoituksen.
 
– Opettajille tämä on kauhean ristiriitaista. Ei saa opettaa enempää, mutta huoli painaa siitä, miten opiskelija pärjää, Koppanen muistuttaa.
 
 
Keinotekoinen jako teoriaan ja käytäntöön
 
Ammatillinen koulutus yhdistyy ihmisten puheissa usein käytäntöön ja lukio-opetus teoriaan. Koppanen pitää jaottelua keinotekoisena.
 
– Kaikessa työssä pitää tietää perusteet. Mitä teen ja miksi teen? Se on teoriaa, hän huomauttaa
 
Lisäksi hän muistuttaa, että laaja yleissivistys on kaiken työn perusta. Muun muassa kieliä on osattava, olipa ala mikä tahansa. Suomesta lähetetään esimerkiksi hissiasentajia töihin ympäri maailmaa.
 
Sivistys takaa myös sen, että ammattitutkintotaustalla voi opiskella pitemmälle.
 
– Ammattiopistoihin tulevat nuoret tekevät hyvin varhain päätöksen ammatistaan. Heillä on oltava mahdollisuus edetä tai vaihtaa alaa, jos he niin haluavat. On yhteiskunnan etu, että niille, jotka haluavat kouluttautua, tarjotaan siihen mahdollisuus, Koppanen kiteyttää.
 
Teksti: Salla Hongisto
Kuva: Heikki Pölönen
 
Juttuun on päivitetty välikysymysäänestyksen tulos.
 
 
null