Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Ilman näitä korkeakoulujen uudistustyö ei onnistu – lue OAJ:n kuusi pointtia

OAJ:n mielestä korkeakoulujärjestelmää pitää kehittää pitkäjänteisesti.
Korkeakoulujen visiotyö on polkaistu käyntiin. Perjantaina (17.3.) monet korkeakoulujen yhteisöjen jäsenet ja sidosryhmät, kuten OAJ, kokoontuvat opetusministeriön kutsumana pajapäivään, jossa pöydällä on korkeakoulujen tulevaisuus.
 
Seminaari on osa opetusministeriön visiotyötä korkeakoulujen uudistamiseksi. Lopputuloksena pitäisi syyskuussa olla valmis tulevaisuuskuva vuoden 2030 korkeakoulujärjestelmästä. Pajatyöskentelyn lisäksi kaikille avoimessa aivoriihessä kerätään ideoita maaliskuun loppuun asti.
 
 
 
OAJ:n mielestä visiotyön onnistuminen vaatii seuraavien pointtien huomioimista:
 
 
1. Kypsyykö visio syksyksi
 
Korkeakoulutusyhteisöt, järjestöt, johtotaso ja virkamiehet sekä kansalaiset syöttävät nyt kehittämisideoitaan yhteiseen pussiin, mutta niistä keskusteleminen, asioiden mutusteleminen ja yhteisen ymmärryksen löytäminen vievät aikaa.
 
Prosessia on seurattava ahkeraan, jotta on mahdollista kasvattaa omia mielipiteitään yhdessä muiden kanssa kohti ehyttä visiota. Aikataulu on tiivis. Valmista pitäisi olla syyskuussa.
 
 
2. Pelkät rakenteet eivät uudista
 
OAJ:n toiveena on se, että vision luonnostelu lähtee koulutuksesta, tutkimuksesta ja siitä, mitä osaamista Suomessa tarvitaan. Pelkkien rakenteiden tarkastelu ei riitä, vaan sisältöjä on pohdittava samalla. Käytännössä sisältöjen pohtiminen tarkoittaa ytimeen katsomista: mikä on sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen perustehtävä.
 
Molempien korkeakoulutyyppien erilaisuus ja niiden omat vahvuudet pitää säilyttää. Yhteistyö korkeakoulujen välillä on suotavaa esimerkiksi osaamiskeskittymissä, joissa on mukana esimerkiksi yrityksiä. Silloin ei tarvita sekavia omistajajärjestelymuutoksia.
 
 
3. Pitkäjänteistä rahoitusta
 
Ilman pitkäjänteistä rahoitusta korkeakoulutuksen kehittäminen on vaikeaa. Nyt talous ohjaa kehitystä moninaisiin suuntiin. Myös nykyinen rahoitusmalli perustuu liiaksi tuloksiin, eikä vakauta korkeakoulujen toimintaa riittävästä. Perustutkimuksen rahoitusosuutta on lisättävä ja innovaatiotoimintaa on rahoitettava nykyistä selkeämmin. 
 
 
4. Alueellista kattavuutta
 
Korkeakoulutuksella pitää olla riittävä alueellinen kattavuus. Korkeakoulun läheisyydellä on merkitystä alueen kehittymisessä. Jokaisen korkeakoulun ei kuitenkaan tarvitse tehdä kaikkea itse, vaan niiden pitää erikoistua omiin suuntiinsa ja tarjota kattavaa opetusta yhteistyössä kansallisessakin mittakaavassa. Verkossa tehtävät korkeakouluopinnot lisäävät alueellista tasapainoa.
 
 
5. Tuote kuntoon
 
Koulutuksen ja tutkimuksen laadun pitää olla keskiössä. Raha ei saisi olla se, joka ohjaa toimintaa. Organisaatiorakenteen ei pitäisi määritellä, mitä oppilaitos voi tehdä. 
 
Monialaisuutta tarvitaan synnyttämään innovaatioita ja uusia työpaikkoja. Pitäisi myös ymmärtää, että korkeakoulutus tuottaa sivistystä, ja tekee elinikäisen oppimisen mahdolliseksi. Elinkeinoelämä ja julkinen sektori pärjäävät jatkossa alojen välisellä yhteistyöllä ja uusilla avauksilla. 
 
Tarvitaan korkeakoulujen, toisen asteen, yritysten ja julkisen sektorin välille jaettavia tiloja, jotka mahdollistavat esimerkiksi erilaiset luovat kohtaamiset ja kuntien investoinnit. Näin voidaan edistää yhteistyötä sallivaa infrastruktuuria, kuten Kuopion Savilahdessa on tehty.
 
 
6. Henkilöstö turvaan
 
Visiotyön pohjalta tehtäviin korkeakoulupoliittisiin ratkaisuihin liittyy olennaisesti henkilöstöpolitiikka, eli se, mitä vision suunnat tarkoittavat henkilöstölle ja osaamiselle. Visiotyön myötä arviointiin asetettavissa malleissa on arvioitava kustannus- ja henkilöstövaikutukset. 
 
Juttuun on haastateltu OAJ:n erityisasiantuntijoita Lena Hillebrandtia ja Hannele Louhelaista.
 
Teksti: Salla Hongisto
Kuva: 123RF
 
OAJ:n 24.3. pidettävän Korkeakoulupäivän kaikki uutiset löytyvät nettisivulta oaj.fi/korkeakoulupaiva.
Somessa tunnuksena on #kkpäivä.
Voit seurata päivän ohjelmaa myös Periscopesta @oajry.     
null