Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Erityislukioiden kriteerejä tarkennetaan

Hallituksen esittämät muutokset toisivat Olavi Arran mukaan erityislukiojärjestelmään selkeyttä.
Lukion erityisen koulutustehtävän myöntämisperusteiden ja lisärahoituksen säännöksiä tarkennetaan. Hallituksen esityksessä osalle erityislukioista tulee myös velvoite koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä.
Hallitus esittää eduskunnalle muutoksia erityislukioiden järjestämislupien myöntämisperusteisiin ja rahoitukseen. Lukiolaki ei esityksen mukaan nykyisellään takaa erityisen koulutustehtävän lukioiden yhdenvertaista arviointia ja päätöksentekoa.
 
Tarkennuksia tulee sekä rahoitukseen että koulutustehtävän määrittelyyn. Säädösmuutoksia valmistelleen työryhmän työhön osallistunut OAJ:n erityisasiantuntija Olavi Arra pitää tarkennuksia tarpeellisina.
 
– Nykytilanne on ollut varsin kirjava ja on hyvä, että erityislukioille saadaan tarkempia kriteerejä. Yhdenmukaisemmat myöntämisperusteet tuovat toimintaan läpinäkyvyyttä ja vastaavat paremmin kysymykseen, mikä erityislukio oikeastaan on, Arra sanoo.
 
Kehitystehtävää haetaan itse
 
Nykyiseen erityislukioiden määrään esitetyillä säädösmuutoksilla ei olisi suoraa vaikutusta. Tulevaisuudessa erityisen koulutustehtävän lukion aseman hakemista harkitsevalle lukiolle auki kirjoitetut myöntämisperusteet ovat joka tapauksessa selvempiä.
 
– Erityisiä koulutustehtäviä on myönnetty lukioille 60-luvulta. 90-luvulla ilmeisesti katsottiin, että niitä alkaa olla maassa riittävästi, eikä uusia erityistehtäviä ole enää juurikaan myönnetty. Joissakin lukioissa on voitu kysyä, miksi ei, ja tämä uudistus tarkentaisi sitäkin.
 
Suomessa on yli 70 erityislukiota, jotka saavat poiketa valtakunnallisesta opetussuunnitelmasta omalla painotuksellaan. Ne ovat esimerkiksi urheilu-, taide- tai IB-lukioita.
 
Hallituksen esityksessä päätösvalta erityisen tehtävän myöntämisestä säilyy viime kädessä opetus- ja kulttuuriministeriöllä.
 
Osalle erityislukioista tulee velvoite koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä. Tätä tehtävää lukioiden tulee itse hakea, ja se voi korottaa kyseisen lukion rahoitusta.
 
– Pidän sitäkin kiinnostavana mahdollisuutena, joka voi koitua koko lukiojärjestelmän hyväksi, Arra toteaa.
 
Teksti: Matias Manner
Kuva: Annika Rauhala
 
null