Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Korkeakoulut murroksessa

Santeri Palviainen, Tommy Nyman ja Ulla Kangasniemi
Opetusministeriö on alkanut suunnitella korkeakoulujen uudistamista. Tulevaisuus puhuttaa myös OAJ:n Korkeakoulupäivässä. Kolme lehtoria kertoo, miten myllerrys näkyy käytännössä.
Kuinka monta korkeakoulua Suomessa on tulevaisuudessa? Muun muassa tähän ­kysymykseen opetus- ja kulttuuriministe­riön juuri aloittama ­korkeakoulujen visiotyö etsii vastauksia. Opetusminis­teriö rahoittaa 23:a ammattikorkeakoulua ja 14:ää yliopistoa.
 
Mietinnässä ovat korkeakoululaitoksen rakenteet sekä tutkintorakenteiden uudistaminen ja koulutusmäärät vuodesta 2030 eteenpäin. Mukana suunnittelemassa on laaja joukko sidosryhmiä, kuten OAJ. Keväällä ministeriö järjestää useita seminaareja, joissa työtä edistetään.
 
– Kaikesta, kuten toimintatavoista ja koulutus­määristä, on tarkoitus keskustella. Korkeakoulutuksen laadusta pidetään kiinni, opetusministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen lupaa.
 
Vaikka vasta on aloitettu, valmista pitäisi olla jo syyskuussa. OAJ:n mielestä aikataulu on tiivis.
 
– On varmistettava, että yhteiseen keskusteluun ja vision hiomiseen jää tarpeeksi aikaa, erityisasiantuntija Lena Hillebrandt huomauttaa.
 
Lehikoinen vakuuttaa, että aikaa on riittävästi, koska tutkimuksia ja arviointeja työn perustaksi on useita.
 
OAJ:n mukaan yliopistojen­ ja ammattikorkeakoulujen ­tutkinnot on jatkossakin ­pidettävä erillään.
 
Korkeakoulujen tulevaisuus on pinnalla myös OAJ:n Korkeakoulupäivässä, jonne alan väkeä kokoontuu 24. maaliskuuta.
 
Kolme paikalle tulevista opettajista kertoo nyt, mitä heidän korkeakouluunsa kuuluu. Viimeksi Opettaja-lehti tapasi heidät vuosi sitten. Juttu oli numerossa 6/2016.
 
Muuttoja eri suuntiin
 
Lehtori Santeri Palviainen, Oulun yliopisto
 
"Vuosi sitten meillä oli kehitteillä epäselviä yhteistyökuvioita Lapin yliopiston ja Oulun ammatti­korkeakoulun kanssa. Nyt niistä ei ole kuulunut pitkään aikaan mitään uutta. Jos jotakin on edelleen vireillä, on ­ihmeellistä, että siitä ei ole kerrottu. Epätietoisuus huolettaa työntekijöitä.
 
Kaikkien henkilöstöryhmien ongelma yliopistoissa on, että työaika ei riitä kasvavan työmäärän hoitamiseen.
 
Käynnissä on lisäksi muun kuin opetushenkilöstön yt-neuvottelut, joissa säästö­tavoitteena on 70 työpaikkaa. Sitä seuraa tehtävien uusjako, joka koskee myös opetus- ja tutkimushenkilö­kuntaa, koska työt eivät katoa.
 
Oulun yliopiston humanistinen ja kasvatustieteellinen tiedekunta muuttavat kampuksen toiseen osaan ammattikorkea­koulun tieltä syksyllä 2018. Muutto myllertää monen yliopisto-opettajan työolot, vaikkei oppilaitosyhdistymisiä tulisikaan.
 
Osa Oulun ammattikorkea­koulusta muuttaa vuoden 2020 aikana yliopiston kupeeseen, mutta korkeakoulut ovat edelleen erillisiä. Synergiaetuja haettaneen esimerkiksi yhdistämällä­ kirjastopalveluja. Siitä on ­varmasti iloa puolin ja toisin.
 
Myllerrystenkin keskellä oma perustyö, opetus ja tutkimus, auttaa jaksamaan.
 
Opetusministeriön visiotyöstä on vaikea saada koppia. Siinä puhutaan muun muassa korkeakoulujen vaikuttavuudesta, mutta se voidaan ­ymmärtää monella eri tavalla. Kyse voi olla esimerkiksi julkaistujen artikkelien annista tieteelle, valmistuvien opiskelijoiden määrästä tai laadusta tai melkein mistä vain.”
 
Eroon turhasta tilasta
 
Lehtori Tommy Nyman, Ammattikorkeakoulu Novia, Turku
 
"Jos vuosi sitten pelotti , että ­Novia näivettyy osaksi Åbo Akademita, tilanne on nyt rauhoittunut. Sikäli menee jokseenkin hyvin.
 
Positiivista on myös turhista ­tiloista luopuminen. Turun Nunnankadun toimipiste ollaan siirtämässä syksystä lähtien ­lähemmäs Åbo Akademita. Esimerkiksi­ ruotsin­kieliselle ekonomian ­koulutusohjelmalle ja amkin liike­talousohjelmalle halutaan enemmän yhteistyötä.
 
Koulutusleikkausten takia opetukseen ei silti ole saatu irrotettua kaivattua lisärahaa, ja tämä vuosi tulee olemaan hankala. Selvää on, ettei enempää säästöjä voi tulla.
 
Ihmiset oireilevat jo niin, että joutuvat sairauslomille. Jaksamiseen pitää panostaa jatkossa ­aiempaa enemmän. Ehkä saamme neuvoteltua kilpailukykysopimuksen 24 tunnin vuosityöaikalisän siihen.

Vuodessa olemme huomanneet, että digitalisaatioprojekteja­ ei rahapulassa kannata tehdä ­yksin. Teemme yhteistyötä muiden seudun amkien kanssa.

Novian Turun­ kampus ja Åbo Akademi­ jatka­vat tilojen niputtamista. Kirjas­to­palvelut yhdistyvät syksyllä.­ Novian Vaasan toimi­piste saa yhteisiä tiloja Vaasan ­ammattikorkeakoulun kanssa ­vielä keväällä. Raase­porissa ja Pietarsaaressakin tilat vedetään minimiin.

Opetusministeriön visiointi näkyy siinä, että opetusohjelmia lakkaa. Noviasta on jo kadonnut yli kymmenen koulutusohjelmaa yhteisöpeda­gogiikasta informaatiokäsittelyyn sitten vuoden 2011. Samalla henkilökunnan määrä on tippunut 430:stä 300:aan.

Tähän maahan riittäisi yksi ruotsinkielinen ammattikorkeakoulu, jota Åbo Akademi hallinnoi.”
 

Suunnitelmien tietokatveessa

Lehtori Ulla Kangasniemi, ­Lapin ammattikorkeakoulu, Rovaniemi

"Viime vuonna Lapin ammattikorkeakoululla ja yliopistolla oli suunnitteilla esimerkiksi yhteinen kielikeskus, mutta asia ei ole edennyt – ainakaan julkisesti. Ilmeisesti amkin ja yliopiston johtoportaat käyvät keskusteluja ja työryhmäkin pohtii asiaa, mutta meille työntekijöille ei ole tiedotettu mitään. Lehdestä­ saamme lukea, miten asiat ­etenevät.

Lappeenrannassa yliopiston ja amkin kielikeskukset yhdistyivät todella nopeasti. Siksi hieman hirvittää, jos eteen tulee nopealla­ tahdilla toteutettava valmis ­ratkaisu, johon emme ehdi lainkaan vaikuttaa. Asiasta kun pitäisi voida keskustella laajasti.

Tiedotusta pitäisi tehostaa, ja henkilöstön olisi hyvä päästä vaikuttamaan heitä itseään koskeviin ratkaisuihin. Pakolla ei saada mitään positiivista aikaan. Muutos­tilanteissa henkilöstön motivoimisen luulisi olevan entistä tärkeämpää.

Lapin ammattikorkeakoulu tekee jo nyt yhteistyötä yliopiston kanssa esimerkiksi Matkailun tutkimus- ja koulutusinstituutissa. Kampusten yhdistämiseen ei liene tarvetta. ­Lapin amk pärjää mainiosti myös nykyisillä kampuksillaan Rovaniemellä, Kemissä ja Torniossa.

Korkeakoulutusta voi ja pitää kehittää, mutta korkeakouluverkkoa ei kannata karsia kovalla ­kädellä, jos tarkoituksena on taata koulutuksen laatu ja alueellinen ­tasa-arvo. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen koulutustehtävät ovat lisäksi lähtökohdiltaan erilaisia.

Kun yhteistyötä suunnitellaan, tulisi muistaa, että ammattikorkeakoulun ja yliopiston opetushenkilöstön työehtosopimukset ovat erilaisia. Amk-sopimuksissa korostuvat työajan suunnittelu ja seuranta, yliopiston sopimus on näiltä osin vapaampi.”

Teksti: Salla Hongisto
Kuvat: Teija Soini, Jussi Vierimaa ja Kaisa Sirén

Juttu on julkaistu Opettaja-lehdessä 6/2017

OAJ:n korkeakoulupäivä 24.3. Itä-Pasilan Akavatalossa.
Korkeakoulupäivän kaikki uutiset löytyvät nettisivulta oaj.fi/korkeakoulupaiva.
Somessa tunnuksena on #kkpäivä.
Seuraa päivää myös Periscopessa (@oajry).
 
null