Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Korkeakoulujärjestelmä on kansallinen kysymys, ei aluepolitiikkaa

Maamme korkeakoulujärjestelmää pitää kehittää kansallisista ja kansainvälisistä lähtökohdista, eikä niin että rahoitusrakenteet ja paikalliset intressit määräävät korkeakoulutuksen kehityssuunnan, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen toteaa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti viime viikolla korkeakoulutuksen visiotyön, jonka tuloksia odotetaan ensi syksyksi. Luukkainen pitää kansallista ja laajaa, tavoitelähtöistä visiotyötä välttämättömänä. OAJ on ollut tyytymätön viime vuosien korkeakoulupolitiikan ailahtelevuuteen ja heikkoon valtakunnalliseen ohjaukseen.
 
– Maltti on valttia näin isoissa muutoksissa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhdistymiseen liittyy yhä mittavia ratkaisemattomia kysymyksiä. Tärkein ja säilytettävä asia on tutkintojen erilaisuus. Lisäksi esimerkiksi työntekijöiden eläkejärjestelyt ovat yhä auki. Alueellisten unelmien varjoon on unohtunut moni arjen realiteetti, Luukkainen huomauttaa.
 
– Korkeakoulujen tulevaisuusvision perustana on oltava korkeimman koulutuksen ja tutkimuksen laadun turvaaminen. Sillä laadulla luodaan Suomen kilpailukyky ja tulevaisuuden työ sekä työpaikat. On myös kysyttävä, millaista osaamista Suomessa tarvitaan. Tällöin ei pidä kuitenkaan unohtaa tai haudata korkeakouluille ja yliopistoille lailla vahvistettua sivistystehtävää, jonka varaan tulevien sukupolvien menestys rakentuu.
 
– Korkeakoulujen on entistäkin tärkeämpää vastata yhteiskunnan polttaviin haasteisiin ja rakentaa vahvaa yhteistyötä myös toisen asteen kanssa. Jatkossa on nykyistä enemmän tilaa tarkastella ja kehittää ammatillista ja lukiokoulutusta sekä aikuiskoulutusta alueellisista lähtökohdista, kun taas korkea-asteen koulutus visioidaan kansallisen tason ja osin myös kansanvälisenä kysymyksenä.
 
– Suomella ei ole varaa muuhun kuin kansalliseen ja kansainväliseen korkeakoulupolitiikkaan. Muutoin hukataan voimavaroja ja syödään kansallista kilpailukykyä, Luukkainen painottaa.
 
Korkeakoulut voisivat Luukkaisen mielestä halutessaan toimia osana oppilaitosten ja yritysten muodostamia osaamiskeskittymiä. Tällöin osapuolet hyödyntäisivät toistensa osaamista kukin omista lähtökohdistaan.
 
Osaamiskeskittymissä voitaisiin käyttää korkeakoulujen resursseja joustavasti. Henkilöstö olisi liikkuvaa, jolloin osaamispotentiaalista saataisiin enemmän irti.  Tämä tarkoittaisi myös henkilöstön osaamisvaatimusten muutosta.
 
– Palvelussuhdekysymykset ovat aina neuvoteltavissa. Liikkuvuudesta pitää sopia niin, että se on yksittäiselle työntekijälle selkeää ja sopimuksin määriteltyä. Visiotyön osana onkin arvioitava myös henkilöstövaikutuksia.
 
Olli Luukkainen avasi OAJ:n korkeakoulupäivät Helsingissä. Asiantuntijapäivät ovat yhteiset yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen henkilöstölle.
 
Korkeakoulupäivän kaikki uutiset löytyvät nettisivulta oaj.fi/korkeakoulupaiva.
Somessa tunnuksena on #kkpäivä.
Seuraa päivää myös Periscopessa (@oajry).
null