Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Teppo Turkki: Suomen pitää erikoistua pysyäkseen maailmankartalla

Kun osaamisen ja liiketoiminnan painopiste siirtyy kohti itää, kilpailu kovenee koulutuskentälläkin ja Suomen on löydettävä oma paikkansa. Sosiaalisissa innovaatioissa, kuten perustulossa, ja niiden tutkimisessa voisi piillä Suomen valtti menestyä.
Tärkeintä on pitää oma yhteiskunta kilpailukykyisenä, hengittävänä ja ennen kaikkea demokraattisena, jos mielii pitää piskuisen Suomen maailmankartalla jatkossakin, sanoo Sitran johtava asiantuntija, Itä-Aasian tuntija Teppo Turkki.
 
Ruotsilla on maailmanlaajuiset tuotebrändinsä, kuten Ikea, mutta Suomelle ”uutta Nokiaa” ei ole vastaavasti löytynyt, eikä Turkin mielestä välttämättä tarvitsekaan. Meidän pitäisi löytää toinen tapa olla kiinnostava maa.
 
Teollisten tuotteiden rinnalla Suomi voisikin pärjätä esimerkiksi kehittämällä sosiaalisia innovaatioita. Jo tällä hetkellä esimerkiksi perustulokokeilu nousee jatkuvasti keskusteluihin Turkin työmatkoilla ympäri maailmaa.
 
– Perustulokokeilusta on uutisoitu laajalti ja sen tulokset kiinnostavat. Jos me pystymme kehittämään yhteiskunnan uudistumiskykyä ylläpitäviä ratkaisuja ja uudenlaisia hyvinvointimalleja, meitä seurataan varmasti maailmalla, Turkki pohtii.
 
Vientituloja sosiaaliset innovaatiot eivät tuo teollisten tuotteiden tavoin, mutta ne tekevät Suomesta kiinnostavan yhteiskuntana.
 
– Tästä voi seurata viennin vahvistumista ja kiinnostusta suomalaisia yrityksiä kohtaan. Olemalla globaalilla tasolla menestyvä nimenomaan yhteiskuntana, Suomi voi pärjätä myös taloudellisesta, Turkki täsmentää.
 
 
Idässä koulutuskilpailu kovaa
 
Teppo Turkki perustaa analyysinsa maailman painopisteen siirtymiseen länsimaista kohti Aasiaa, erityisesti Kiinaa, Japania ja Koreaa.
 
Talouden keskipiste on jo siirtynyt pitkälti Aasiaan samalla, kun Euroopan kulutusvoima jatkuvasti vähenee. Myös väkiluvut kipuavat Aasian maissa ja väestö on verrattain nuorta, kun taas Euroopassa väestö ikääntyy.
 
– Meille muille voi olla hyvin haastavaa löytää paikkansa Aasian markkinoilla, Turkki huomauttaa.
 
Hän kertoo, että Aasiassa koulutus on ”hyperkilpailtu” ympäristö. Koulutusvienti Aasiaan voi olla vaikeampaan kuin koto-Suomessa tiedetäänkään.
 
Aasian suurissa kaupungeissa myydään jo nyt tutkintoja maailman huippuyliopistoihin Harvardista Heidelbergiin. Lisäksi sekä valtiot että lasten vanhemmat ovat valmiita sijoittamaan koulutukseen suuria summia.
 
Aasiassa koulutus ja tutkimus nähdäänkin keskeisenä osana taloutta. 
 
 
Suomen erikoistuttava
 
Kun Eurooppa-keskeinen maailmankartta vaihtuu Aasian karttaan, pieni pohjoinen Suomi uhkaa jäädä hyvin syrjäiseen asemaan. Vähän kuin Alaska eurooppalaisella kartalla.
 
– Suomen pitää olla viisas, älykäs ja ketterä, ettemme jää syrjän. Suomen pitäisi lisätä kulttuurista osaamistaan, koska Aasia-osaajia ei vielä ole monia. Pitää pystyä kommunikoimaan kulttuurisesti erilaisissa tilanteissa, Turkki korostaa.
 
Lisäksi Suomen täytyisi löytää omat erikoistumisalueensa, oma nichensä. Ne voisivat Turkin mielestä löytyä esimerkiksi ilmastonmuutoksen tutkimisesta tai juuri edellä kuvatuista sosiaalisista innovaatioista.
 
Sitran johtava asiantuntija Teppo Turkki puhui etäyhteyden välityksellä OAJ:n Korkeakoulupäivässä 24. maaliskuuta. OAJ tavoitti hänet myös sähköpostitse.
 
Korkeakoulupäivän kaikki uutiset löytyvät nettisivulta oaj.fi/korkeakoulupaiva.
Somessa tunnuksena on #kkpäivä.
Päivä myös Periscopessa: @oajry.
 
Teksti: Salla Hongisto
Kuva: Heikki Pölönen
null