Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Lyhytnäköinen karsii kielten ja viestinnän opetusta

Lena Hillebrandtin mukaan Korkeakoulupäivien kiinnostavimmat kysymykset käsittelivät sitä, mitkä ovat tulevaisuuden työelämän valttikortit.
Miten Suomen osaaminen saisi paremmin jalansijaa kansainvälisillä markkinoilla? Tätä asiaa pohdittiin Korkeakoulupäivillä 24. maaliskuuta. Asiaan ottivat kantaa sekä Sitran johtava asiantuntija Teppo Turkki että opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.
 
Puheenvuorossaan Teppo Turkki tarkasteli Japanista käsin Suomen kansainvälisiä menestymismahdollisuuksia. Hänen mukaansa kovassa kansainvälisessä kilpailussa pärjäävät vain ne, joilla on hyvän liikeidean lisäksi taito myydä osaamistaan. Tässä tarvitaan ennen kaikkea kokonaisvaltaista ymmärrystä eri maiden kulttuureista.
 
Turkin mukaan koulutuksen, tieteen ja talouden keskus on yhä selvemmin siirtymässä Itä- ja Etelä-Aasiaan. Siksi Suomesta pitää löytyä näiden maiden kultuurialueiden tuntijoita. Turkki toteaa, että tällä hetkellä Suomessa on vain joitakin Aasian kielten osaajia. Parantamisen varaa on siis paljon.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen oli samoilla linjoilla listatessaan tulevaisuustaitoja. Hän nostaa esille matemaattis-luonnontieteellisen osaamisen lisäksi sosiaalisen kyvykkyyden, jota Lehikoisen mukaan voi opettaa. Hän huomauttaa, että maailmalla pärjätäkseen ei tarvitse olla erityisen sosiaalinen, mutta sosiaalista osaamista pitää löytyä.
 
Korkeakoulujen alueellisissa selviytymistaistoissa kieli- ja viestintätaidot jäävät helposti jalkoihin. Opetettavien kielten määrää ja kurssien erilaisia tasoasteita on monin paikoin vähennetty. Samaan aikaan ryhmäkoot ovat suurentuneet. Näinkö Suomea viedään maailmankartalle?
 
Suomen tunnetusti korkeatasoisen kielten opetuksen rinnalle pitäisi saada pikaisesti kansallinen sosiaalisen osaamisen vahvistamisohjelma. Sosiaalisten taitoja pitäisi opettaa läpi koko koulutusjärjestelmämme, varhaiskasvatuksesta yliopistoon. Emme nimittäin synny hiljaisiksi ja varautuneiksi tarkkailijoiksi, joiden itsetunto on erityisen kovalla koetuksella esiintymistilanteissa, mutta jossakin vaiheessa monista meistä kasvaa sellaisia. Tämä ei ole yksilön eikä kansakunnan etu.
 
Teppo Turkin kuvailemassa Aasian maiden suhtautumisessa koulutukseen on opiksi otettavaa. Kun sivistys nähdään keinona parantaa elintasoa ja kansakunnan kaikinpuolisia menestymismahdollisuuksia, siihen ollaan valmiita sijoittamaan – myös taloudellisesti tiukkoina aikoina. Kyse on kansallisista valinnoista.
 
Lena Hillebrandt
OAJ:n yliopistoasiamies
 
Voit lukea Korkeakoulupäivän uutisia täällä.
Päivän aikana kuvatut Periscope-lähetysten tallenteet löytyvät täältä.
null