Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Suomalaisoppilaat tyytyväisiä opettajilta saamaansa tukeen

Suomalaisoppilaiden kokemukset opettajilta saamastaan tuesta ovat myönteisempiä kuin OECD-maiden oppilailla keskimäärin, kertoo tänään julkaistu kansainvälinen vertailu. Ongelmiakin kuitenkin on.
Suomalaisoppilaat kokevat saavansa opettajilta apua oppimiseen, kertoo OECD:n tänään julkaisema Pisa 2015 -tutkimus.
 
Peräti 86 prosenttia suomalaisoppilaista kokee, että opettaja auttaa oppilaita oppimaan useimmilla tai kaikilla tunneilla, kun OECD-maissa näiden oppilaiden osuus oli keskimäärin 71 prosenttia.
 
Myös opettajilta saadun tuen määrän suomalaisoppilaat kokevat korkeammaksi kuin OECD-maissa keskimäärin.
 
 
Opettajan tuki on tärkeää
 
Kokemus opettajan tuesta heijastui OECD:n tutkimuksen mukaan voimakkaasti siihen, kuinka tyytyväinen oppilas on nykyiseen elämäänsä. Opettajalta saadun tuen ja tyytyväisyyden välinen yhteys oli Suomessa selvästi vahvempi kuin OECD-maissa keskimäärin ja yksi vertailumaiden korkeimpia.
 
OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen näkee tuloksissa positiivisia signaaleja.
 
– Hienoa, että suomalaisnuoret voivat noin hyvin. Viihtyvyys on parempaa kuin yleinen kansalaispuhe on antanut ymmärtää. Itseasiassa suomalaisnuoret voivat parhaiten niistä maista, joissa koulutus on ollut ja on itsestään selvyys, Luukkainen sanoo.
 
 
Myönteistä koulutuspuhetta tarvitaan
 
Pelkkään iloon ei OECD:n tutkimus anna aihetta. Oppimisen eteen nähdään muualla enemmän vaivaa kuin meillä.
 
– Suomalaisnuorten suoritusmotivaatio on alhainen, kaikissa osioissa alhaisempi kuin OECD-maiden keskiarvo. Näyttää siltä, että meillä ei siis hirveästi ponnistella oppimisen eteen, Luukkainen sanoo.
 
Tärkeää olisi hänen mielestään, että suomalaiseen yhteiskuntaan saataisiin lisää myönteistä koulutuspuhetta. Koulutuksen merkitys ja koulutyöhön panostaminen ei selvityksen mukaan ole Suomessa enää selviö.
 
– Perhetaustalla on suuri vaikutus oppimismotivaatioon. On erittäin olennaista, miten koulutuksesta puhutaan kodeissa. Kannustavaa puhetta tarvitaan!
 
 
Oppimisen olosuhteet kuntoon
 
Suomessa on tehty viime vuosina paljon lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen, ja tälle on lanseerattu uusi termikin, yhteisöllinen opiskeluhuolto. OAJ:n lakimies Sanna Haanpää korostaa ongelmien ennaltaehkäisyn tärkeyttä.
 
– On tärkeää, että jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa tehdään töitä koko yhteisön hyvinvoinnin parantamiseksi. Tätä ohjaa koulujen ja oppilaitosten oma opiskeluhuoltosuunnitelma, jonka on tarkoitus auttaa keskittymään juuri niihin asioihin, joissa on eniten ongelmia. Kaikki eivät siis mene samalla sapluunalla, Haanpää sanoo.
 
Hän korostaa myös yhteistyön merkitystä lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämisessä. Pelkästään koulujen varaan ei hyvinvointia voi sysätä, vaan mukaan tarvitaan myös huoltajat.
 
– OAJ:kin on mukana nyt käynnissä olevassa LAPE-muutosohjelmassa, jonka tavoitteena on muuttaa toimintakulttuuria sellaiseksi, että lapset, nuoret ja perheet saavat riittävästi tukea oikeaan aikaan ja että hyvinvointi lisääntyy, Haanpää sanoo.
 
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
 
 
 
 
Mutta kenen piikkiin menee se, että suomalaisoppilaatkin kokevat opettajien taholta epäoikeudenmukaista kohtelua? Suomessa sitä ja samoin kiusaamista kokeneiden osuus oli selvityksen mukaan lähellä OECD-maiden keskiarvoa.
 
Tutkimuksesta kantautuvia huolestuttavia viestejä ei voi Olli Luukkaisen mielestä ohittaa olankohautuksella. Esimerkiksi yhteisöllisyyteen pitäisi nyt panostaa koulutuksen huippumaiden tavoin.
 
– Mutta miten opettaja voisikaan huomioida jatkuvasti jokaisen henkilökohtaiset tarpeet, jos ryhmäkoot jatkavat kasvuaan? Ryhmien koossa on nyt myös suurta vaihtelua koulujen ja kuntien välillä. Yhdellä opettajalla ei saa olla liikaa oppilaita, koska jokaisen oppilaan pitää saada henkilökohtaista tukea ja tulla huomioiduksi sekä huomioon otetuksi yksilönä ja omana itsenään, Luukkainen painottaa.
 
 
OAJ:llä ratkaisuja ongelmiin
 
OAJ kiinnitti huomiota kiusaamisen ehkäisyyn ja ryhmäkokoihin maaliskuussa julkaistussa kuntapäättäjien reittioppaassa. Oppaassa on kattavasti keinoja kiusaamisen ehkäisyyn ja oppimisen iloon. OAJ esittää muun muassa, että kunnissa otettaisiin käyttöön suhdeluvut, joilla varmistetaan yksilölliseen oppimiseen ja turvalliseen kouluyhteisöön riittävä opettajamäärä.
 
Peruskoulun kahdella ensimmäisellä luokalla pitäisi OAJ:n mielestä olla yksi opettaja 18:aa lasta kohti, sen jälkeen yksi opettaja 20:tä lasta kohti.
 
OECD:n tutkimuksen mukaan kiusaaminen näyttää olevan yhteydessä esimerkiksi yhteenkuuluvuuteen kouluyhteisössä.
 
– Opettajilla pitää olla aikaa tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittämiseen ja ryhmäyttämiseen. Kuntapäättäjien reittiopas ja sen esittämät ratkaisut soveltuvat suoraan monen nyt julkaistun selvityksen esiin nostaman ongelman ratkaisemiseen. Oppaaseen kannattaakin jokaisen tuoreen kuntapäättäjän tutustua, OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio kehottaa.
 
 
Hyvinvointi mittarissa
 
Tänään julkaistut tulokset pohjaavat vuonna 2015 tehtyyn Pisa-tutkimukseen. Suomessa sen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskuksen kanssa.
 
Tutkimukseen osallistui 72 maata tai aluetta, joista kaikki eivät kuitenkaan olleet mukana oppilaiden hyvinvointia koskevassa osassa. Suomessa tutkimuksessa oli mukana lähes 6000 oppilasta.
 
 
Lue myös:
 
Teksti: Heikki Pölönen
null