Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Korkeakouluvisio valmisteilla ­­– osallistu verkkoaivoriiheen!

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuustyötä edistetään jälleen verkkoaivoriihellä. OAJ:n yliopistoasiamies kannustaa osallistumaan ja vaikuttamaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriön keväällä käynnistämä visiotyö korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuudesta jatkuu 25. elokuuta asti auki olevalla verkkoaivoriihellä, jonka avulla jokainen voi osallistua visiointiin.
 
Ministeriö osallistaa visiotyöhön jo toista kertaa. Ensimmäisen avoin verkkoaivoriihi järjestettiin maalis-huhtikuussa, ja sen tulokset ovat nyt uuden aivoriihen pohjana. Keväisessä aivoriihessä osallistujia oli lähes 3000.
 
Eniten vastauksia tuli ammattikorkeakouluista, lähes 1500. Yliopiston puolelta vastaajia oli reilu tuhat. Yliopettajia sekä muuta opetushenkilöstöä vastaajista oli noin 730, asiantuntijoita noin 480 ja opiskelijoita 900.
 
Opetusta palkittava, opettajille urapolkuja
 
Ensimmäisen verkkoaivoriihen vastaukset tiivistyvät kahteen tärkeään teemaan: Suomi tarvitsee enemmän korkeakoulutettuja osaajia ja uudenlaista osaamista. Tarpeen on myös yhdessä tekemisen kulttuuri ja siitä kumpuava osaamisen edelläkävijyys.
 
OAJ:n yliopistoasiamies Hanna Tanskanen haluaa vastaajien tavoin, että opetus huomioidaan palkitsemisjärjestelmissä tasavertaisena tutkimuksen rinnalla.
 
– Korkeakoulujen opetushenkilöstön pedagogista osaamista on vahvistettava ja arvostettava. Laadun takaamiseksi opetushenkilöstön työ on mitoitettava ja resursoitava oikein, Tanskanen sanoo.
 
Vastaajat myös edellyttävät opetuksen johtamiseen osallistuvilta ja paljon opettavilta pedagogista osaamista. Henkilöstölle toivotaan mahdollisuutta keskittyä pysyvästi tai tilapäisesti joko opetukseen tai tutkimukseen. Tanskanen on samaa mieltä myös tästä.
 
– Opetushenkilöstön ammattitaidon jatkuvan kehittämisen on oltava prioriteetti korkeakoulutuksen kehittämisessä sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa. Näin voidaan parantaa osaamista ja taata elinikäisen oppimisen mahdollisuudet.
 
OAJ toivoo Tanskasen mukaan myös, että yliopistojen opetushenkilöstön pedagoginen kelpoisuus varmistetaan lailla. Lisäksi tavoitteena on, että yliopistot kehittävät opetushenkilöstön urapolkuja ja muita kannustimia.
 
–Opettajat ovat ratkaisevassa asemassa tehtäessä opetussuunnitelmia, jotka tunnistavat opiskelijan osaamis- ja oppimistarpeet sekä työelämäyhteyden, Tanskanen toteaa.
 
Painopiste opetuksen laatuun
 
Rahoituksen ja resurssien osalta vastaajat katsovat, että yliopistojen rahoitusmalli ohjaa tällä hetkellä ottamaan sisään liikaa opiskelijoita, joiden toivotaan valmistuvan mahdollisimman nopeasti. Ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa uudistukset ovat leikanneet lähiopetusta liikaa, siksi vastaajat toivovat, että korkeakouluissa taataan riittävä ja laadukas lähiopetuksen määrä. Rahoitusten leikkauksissa taas tulee vastaajien mukaan katsoa todellisia tuloksia, ei paikkakuntien sijaintia tai yksiköiden kokoa.
 
–  Rahoitusmallia olisi kehitettävä tulospainotteisuudesta niin, että se tukee koulutuksen laadun ylläpitämistä ja kehittämistä. Korkeakoulujen kehittämisen painopiste on suunnattava koulutuksen sisältöihin ja korkeakoulupedagogiikan vahvistamiseen sekä  korkeakoulujen ja muiden toimijoiden väliseen yhteistyöhön järjestelmien ja rakenteiden sijaan. Näemme, että osaamiskeskittymät ja niiden sisällä toimivat ekosysteemit tuovat laajemmin esille osaamisen vahvuudet kuin ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdistäminen, Tanskanen sanoo.
 
Jokaisella mahdollisuus vaikuttaa
 
Hanna Tanskanen osallistui itse kevään aivoriiheen. Hän kannustaa OAJ:n jäseniä vastaamaan nyt käynnissä olevaan verkkoaivoriiheen.
 
– Henkilöstön työhyvinvoinnin ja työskentelyolosuhteiden parantaminen on lähtökohta, kun tavoitellaan laadukasta ja vaikuttavaa korkeakoulutusta.
 
Verkkoaivoriihen ohella seminaarityöpajat saavat jatkoa. Korkeakoulujen henkilöstölle ja opiskelijoille sekä elinkeinoelämän ja muiden sidosryhmien toimijoille järjestetään seminaari Helsingissä 8. syyskuuta.
 
Visiotyö tarkastelee korkeakoulujärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja ja -malleja ja arvioi niiden vaikutuksia ja toteuttamiskelpoisuutta. Visio valmistuu syksyllä 2017.
 
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön tarkoituksena on tuottaa yhteinen tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa laadukkaan, vaikuttavan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämisen. Visiotyö ulottuu vuoteen 2030. Työn tukena toimii parlamentaarinen seurantaryhmä.
 
Vastauslinkki ja keväisen aivoriihen materiaali löytyvät opetusministeriön sivuilta www.minedu.fi.
 
Teksti: Maija-Leena Nissilä
Kuva: 123RF
 
Juttuun on 21.8. vaihdettu aivoriihen päättymispäivä vastaamaan pidennettyä osallistumisaikaa.
null