Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

OAJ:n neuvottelujohtaja: Lomarahojen leikkauksista luopuminen ei riitä

Luovutaanko syksyn työmarkkinaneuvotteluissa julkisen sektorin lomarahaleikkauksista? Vaikka näin sovittaisiin, palkankorotukset ovat tarpeen. OAJ tavoittelee korotuksia useamman vuoden mittaisella palkkaohjelmalla.
Kilpailukykysopimuksessa kikyssä sovittu julkisen puolen työntekijöiden 30 prosentin lomarahan leikkaus on koettu epäoikeudenmukaiseksi. Kiky-sopimukseen kirjattiin, että lomarahan osittainen leikkaus tehdään määräaikaisesti kolmena vuonna. Nyt ensimmäisen vuoden jälkeen on kuitenkin noussut keskustelua lomarahaleikkausten perumisesta kahdelta seuraavalta vuodelta.
 
Lomarahakeskustelua on käyty myös Lappeenranta-seminaarissa, kunta-alan vuotuisessa kehittämistapahtumassa. Eräiden käsitysten mukaan valtiovarainministeriön valtiosihteeri Martti Hetemäen puheita lomarahan leikkauksista luopumisesta voidaan pitää lupauksena.

Valtiosihteeri Hetemäen kannanotto on herättänyt ihmetystä, koska näin valtiovalta on ikään kuin tullut työmarkkinajärjestöjen sopimuskentälle.

– Yksi vaihtoehto on se, että lomarahan leikkaukset on havaittu erittäin haitallisiksi palkansaajien ostovoiman ja valtion verotulojen kannalta, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos pohtii.
 
Kuntien säilyttävä haluttuina työnantajina
 
Lindroos muistuttaa, että lomarahojen leikkauksista luopuminen vaikuttaisi ansiotasoon vain kahtena seuraavana vuonna.

– Lomarahojen leikkauksesta luopuminen ei riitä, sehän vain palauttaisi ansiotason entiselleen. Tarvitsemme palkankorotuksia ja niiden toteuttamiseksi monivuotisen palkkaohjelman, jonka avulla voimme pitää huolen, etteivät julkisen sektorin työntekijöiden palvelussuhteen ehdot heikkene, Lindroos sanoo.

Palkkaohjelmia on ollut aikaisemminkin. Valtion palkkojen jälkeenjääneisyyttä kurottiin umpeen valpas-ohjelmalla, kuntien kunpas-ohjelmalla ja kirkon kirpas-ohjelmalla. Ohjelmia varten sovittiin erillisestä palkankorotusvarasta, jota kohdennettiin palkkoihin usean vuoden jaksotuksella.

– Tavoitteena tulee olla, että kuntien kilpailukyky työnantajina säilyy, Lindroos toteaa.
 
Yhdessä kuntatyötä kehittämään
 
Suomen taloudella menee nyt ennusteiden mukaan paremmin kuin aikoihin. Olemme vihdoinkin saavuttamassa tason, joka meillä oli ennen vuoden 2008 romahdusta.

– Puheet siitä, ettei meillä olisi varaa julkisen sektorin palkankorotuksiin, eivät pidä paikkaansa, neuvottelujohtaja Lindroos huomauttaa.

Hän tähdentää nimenomaan palkankorotusten tärkeyttä, pelkillä veronkevennyksillä ei palkansaajien ostovoimaa voi turvata.
 
Veronkevennykset voivat Lindroosin mukaan johtaa kuntien taloustilanteen heikkenemiseen, ja vaarana on kuntatyöntekijöiden lomautukset tai irtisanomiset sekä palveluiden heikkeneminen.

– Tärkeää onkin, että valtiovalta kompensoi mahdollisista veronkevennyksistä aiheutuvat kuntien menetykset verotuloihin täysimääräisinä.
 
Pääsopijajärjestöt yhteisessä rintamassa
 
Kunta-alan työntekijöiden pääsopijajärjestöt ottivat yhteisesti kantaa työmarkkinatilanteeseen Lappeenranta-seminaarissa.

Pääsopijajärjestöjen mukaan yhteiskunnan toiminnan sekä työllisyyden ja talouden vahvistumisen kannalta on välttämätöntä, että julkisen sektorin työntekijöiden palkkoja ja muita palvelussuhteen ehtoja parannetaan. Siksi ne haluavat käynnistää yhtä sopimuskautta pidemmät palkkaohjelmat kaikille sopimusaloille edessä olevalla sopimuskierroksella.

Pääsopijajärjestöjä ovat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Kunta-alan koulutetun hoitohenkilöstön KoHo sekä Kunta-alan Unioni. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen on myös JUKOn puheenjohtaja. OAJ neuvottelee kaikissa sopimuspöydissä, joissa sovitaan opetushenkilöstön palkoista ja muista palvelussuhteen ehdoista.
 
Suomen suurin työmarkkinaseminaari
 
Kunta-alan työelämän kehittämiseen pyrkivä Lappeenranta-seminaari järjestettiin nyt 40. kertaa. Neuvottelujohtaja Lindroosin mukaan Lappeenranta-seminaari on käsite.

– Tämä on suurin työmarkkinaseminaari Suomessa. Täällä työnantajat, työntekijät, järjestöt ja päättäjät yhdessä katsovat eteenpäin. Juuri tämä tulevaisuusnäkökulma tekee tapahtumasta merkittävän. Kaikilla on yhteinen tahtotila toimia niin, että kunnat työnantajina ovat mahdollisimman hyviä.
 
Teksti: Maija-Leena Nissilä
Kuva: 123RF
null