Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

10 kysymystä: Mitä korkeakoulujen lainsäädännölle on tapahtumassa?

Korkeakoulujen visiotyö on vielä kesken, ja opetus- ja kulttuuriministeriö väläyttelee yliopistoja ja ammattikorkeakouluja ohjaavan lainsäädännön yhdistämistä. OAJ ihmettelee kiirettä ja on huolissaan ammattikorkeakoulujen asemasta.
OAJ esitti kymmenen kysymystä opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoiselle, joka vastasi kysymyksiin sähköpostilla. Tavoitteena ei ole poistaa duaalimallia vaan kehittää sitä, Lehikoinen vakuuttaa.
 
1. Visiotyön päätösseminaarissa syyskuun alussa sanoitte, että visiotyön päätteeksi opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmiutta ryhtyä tekemään uutta korkeakoululakia. Onko laki jo valmis tai onko olemassa jo hahmotelmaa sisällöstä?
 
Laki ei ole valmis, ei vielä aloitettukaan. Haluamme katsoa, millainen tahtotila lain valmistelun suhteen visiotyön päätteeksi muodostuu. Meillä on kyllä valmius ryhtyä lain valmisteluun.
 
2. Seminaarissa yliopistojen rehtoreiden järjestö Unifi ja ammattikorkeakoulun rehtoreita edustava Arene ilmoittivat kannattavansa yhtä yhteistä korkeakoululakia.
Oliko yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rehtoreiden kanssa käyty laista taustakeskusteluja?
 
Yksityiskohtaisia keskusteluja ei ole käyty. Korkeakoulujen johto epäilemättä on keskuudessaan käynyt asiaa läpi, koska molemmat järjestöt ovat jo aiemmin kannattaneet yhteistä lainsäädäntöä.
 
3. Tiistaina 12.9. Suomen yrittäjät julkaisivat 20-kohtaisen ohjelman korkeakoulujärjestelmän korjaamiseksi. Sen mukaan korkeakoulutusta ohjaa yksi lainsäädäntö, ja kaikki korkeakoulut ovat yliopistoja. Kuinka paljon ministeriö on käynyt laista taustakeskusteluja elinkeinoelämän kanssa?
 
Visiosta on keskusteltu elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöjen edustajien kanssa esimerkiksi Työ-, koulutus- ja elinkeinoasiain neuvoston kokouksissa. Järjestöt ovat suhtautuneet positiivisesti yhteiseen lainsäädäntöön ja visiotyön muihin tavoitteisiin kuten koulutustason ja TKI-investointien nostamiseen. Keskusteluissa ei ole ollut esillä vaihtoehtoa, että kaikki korkeakoulut olisivat yliopistoja. Se on Suomen Yrittäjien oma aloite.
 
4. Onko korkeakouluvisio vain yksi etappi matkalla tilanteeseen, jossa duaalimallia ei enää ole?
 
Tavoitteena on kehittää duaalimallia, ei poistaa sitä. Korkeakoulutuksen monimuotoisuus palvelee yksilöiden, yhteiskunnan ja elinkeinoelämän osaamistarpeita parhaiten. Kaikissa keskusteluissa on korostettu sitä, että yliopisto- ja ammattikorkeakoulujen tutkintojen tuottama osaaminen on erilaista, ja tämä ero tulisi jatkossakin olla säädöksin linjattu.
 
5. Yrittäjien ohjelmassa toivotaan, että kaikki korkeakoulut ovat yliopistoja, eikä ammattikorkeakoulu-sanaa edes mainita. Ovatko ammattikorkeakoulut mukana ministeriön visiossa?
 
Korkeakoulujen, laajan sidosryhmäkentän ja ministeriön yhteinen näkemys on se, että meillä tulevaisuudessakin on yliopistoja, ammattikorkeakouluja, näiden muodostamia yhteistyörakenteita ja myös mahdollisesti yhden yhteisen toimijan piirissä tapahtuvaa yliopisto- ja amk-toimintaa.  Ei ole tullut vastaan sellainen ajatus, että tarvitsisimme yhtään yliopistoa lisää.
 
6. Yliopistot ja ammattikorkeakoulut toimivat jo samalla kampuksella ja samoissa tiloissa. Niillä on yhteisiä kirjastoja, opintopalveluja, kielipalveluja, tietojärjestelmiä ja laboratorioita. Mihin uutta lakia tarvitaan, kun yhteistyötä pystytään tekemään nykyisenkin lainsäädännön puitteissa?
 
Yhteistyötä kyetään tekemään, se on selvää. Olemme saaneet viestiä, että joiltakin osin yhteistyörakenteiden päätöksenteko on kovin raskasta ja byrokraattista.
 
7. Miten yksi yhteinen laki parantaisi mielestänne yliopistojen toimintaa?
 
Ajattelemme, että lain uudistaminen mahdollistaisi dynamiikan lisäämisen korkeakoululaitokseen. Se tarjoaisi mahdollisuuden pohtia myös koko säätelyjärjestelmäämme: kahlitseeko nykytila yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaa siten, että estämme uudenlaisen toiminnan syntymisen mahdollisuuden?
 
8. Yliopistolaki tuli voimaan vuonna 2010. Owal Groupin arviossa professorit ja muu tutkimus- ja opetushenkilöstö katsoivat, että laki on vaikuttanut kielteisesti työssä jaksamiseen ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksiin. Mitä konkreettisia toimenpiteitä ministeriö on tehnyt näiden asioiden korjaamiseksi?
 
Ministeriö on kiinnittänyt yliopistojen johdon huomion johtamisen kehittämisen tarpeisiin ja henkilöstön vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamiseen. Asia on ollut esillä useissa ministeriön ja johdon tapaamisissa.
 
9. Ammattikorkeakoululaki uudistettiin vuonna 2014, ja tänä syksynä julkistetaan Owal Groupin tulokset lakiuudistuksen vaikutuksista. OAJ:n työolobarometrissä ammattikorkeakoulun opettajat ovat kaikista kuormittunein opettajaryhmä. Aiotaanko selvityksen tulokset sivuuttaa samalla tavalla kuin tehtiin yliopistoselvityksen kohdalla?
 
Ministeriö ei ole sivuuttanut arviointien tuloksia. Ammattikorkeakouluissa on ollut viime vuosina paljon muutoksia ja tämä varmasti heijastuu opettajiin. Yhteistyöllä ja korkeakoulujen omilla toimilla voidaan varmasti kuormitusta vähentää.
 
10. Korkeakouluopintoihin on jo nyt lisätty joustavuutta ja räätälöityjä opintopolkuja, jotka vaativat paljon ohjausta. Tulevatko opettajat saamaan lisää aikaa ohjaukseen?
 
Opetuksen ja ohjauksen järjestelyt ovat mitä suurimmissa määrin korkeakoulujen autonomiaan kuuluvia asioita. Toivon, että valtakunnallinen yhteistyö opetuksen ja ohjauksen kehittämisessä auttaa koko opetushenkilökuntaa.
 
 
Teksti: Tiina Tikkanen
Kuva: Katarina Koch, opetus- ja kulttuuriministeriö
 
null