Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Quo vadis, suomalainen sivistys?

Sivistys on vanhanaikaisesta kaiustaan huolimatta käytännönläheistä ja hyödynnettävyyteen tähtäävää toimintaa. 
Virallisen määritelmän mukaan sivistys tarkoittaa kasvatuksen tietä omaksuttua tietoa ja henkistä kehittyneisyyttä. Sivistys pohjautuu koululaitoksen avulla saatuun oppiin, tietoon ja taitoon. Tätä kutsutaan usein opilliseksi sivistykseksi. Syvempi, niin sanottu sydämen sivistys tarkoittaa kuitenkin paljon laajempaa ihmisen henkistä, sisäistä kehittyneisyyttä ja kypsyyttä. Sivistys ei ole vain tietojen ja taitojen oppimista, vaan se on ennen kaikkea kykyä ja halua soveltaa näitä yhteisönsä parhaaksi. Esimerkiksi kulttuuriselle sivistykselle on erityinen tilaus tämän päivän Suomessa, joka on kulttuurisesti moninainen.
 
Suomen koululaitos on edelleen yksi maailman parhaista. Meillä opillinen sivistys on kaikkien ulottuvilla. Myös jatkossa on huolehdittava siitä, että opillisen sivistyksen mahdollisuudet säilyvät tasa-arvoisina asuinpaikasta, kielestä ja esimerkiksi vanhempien koulutustaustasta riippumatta. Oppimistulosten väliset erot ovat kuitenkin viime vuosina kasvaneet.
 
Opillisen sivistyksen rinnalla ihmisen henkinen kypsyys on tänä päivänä isommassa roolissa kuin koskaan aiemmin. Sähköisten välineiden ansiosta ajantasainen tieto on kaikkien ulottuvilla, joten yksittäisen tiedon omaksuminen ei ole enää yhtä tärkeää. Sen sijaan merkittävämpään rooliin on noussut taito käsitellä, arvioida ja soveltaa olemassa olevaa tietoa. Uutta tietoa syntyy kiihtyvällä vauhdilla, ja usein monimutkaisiin asioihin ei olekaan olemassa yhtä oikeaa ratkaisua. Koska uusi tieto tuotetaan verkostoissa, tarvitaan yhä monipuolisempia yhdessä tekemiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä taitoja.
 
Sydämen sivistykseen kuuluu muun muassa taito kohdata eri mieltä olevia ihmisiä ja toimia yhdessä kaikkien kanssa. Totuudenjälkeisenä aikana mielipiteet kärjistyvät ja liittoudumme herkästi samanmielisten kuplaan. Samalla menetämme mahdollisuuden oivaltaa uutta ja ymmärtää maailmaa. On opeteltava uudestaan ajattelun, kohtaamisen ja ymmärryksen muodostamisen tapoja sekä yhdessä pohtimisen taitoa. Sivistykseen kuuluu myös avoin mieli, uteliaisuus, kulttuurienvälinen ymmärrys sekä halu ja taito ymmärtää toista ja asettua toisen asemaan.
 
Sivistys ei ole tila vaan prosessi. Voimme omaksua joka päivä uutta. Vanhan tarinan mukaan intiaanipäällikkö kertoi nuorelle kollegalleen, että hänen sisällään asuu kaksi koiraa. Toinen koira käyttäytyy aina ystävällisesti ja rakentavasti, toinen on aina tuhoamassa ja raatelemassa. Nuori kollega kysyi, kumpi koira on voitolla. Se, jota ruokin, hänelle vastattiin. Ihmisellä on siis joka hetki mahdollisuus valita, mitä puolia hän itsessään kehittää, sivistynyttä vai raatelevaa.
 
Olli-Pekka Heinonen
Opetushallituksen pääjohtaja

 
  • Sivistysakatemia on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen lanseeraama korkean profiilin koulutuskokonaisuus, johon kutsutaan osallistujiksi tarkoin valikoitu joukko yhteiskunnallisia vaikuttajia ja päättäjiä. Tavoitteena on päivittää sivistyksestä käytävää keskustelua, lisätä koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen arvostusta sekä löytää ratkaisuja Suomen sivistystason ylläpitämiseen ja vahvistamiseen. Ensimmäistä kertaa Sivistysakatemia järjestetään Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2017.
    Lue lisää: sivistysakatemia.fi.

 
null