Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Sivistys ei ole sanahelinää

OAJ käynnistää yhdessä Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa aivan uudenlaisen konseptin, Sivistysakatemian, pohtimaan ja rakentamaan koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja tutkimuksen tulevaisuutta. Jatkossa myös Sitra osallistuu Sivistysakatemian toteuttamiseen.
Yhteiskunnallisille vaikuttajille ja päätöksentekijöille suunnattu Sivistysakatemia on uusi foorumi, jossa Suomelle rakennetaan menestyksekästä tulevaisuutta.
 
Millä nimellä tätä foorumia kutsuisimme? Tämä kysymys askarrutti ennen lanseerausta paljon. Halusimme järjestää keskustelufoorumin, jossa eri taustoista tulevat päättäjät ja mielipidevaikuttajat pääsevät pohtimaan kasvatuksen, koulutuksen ja tutkimuksen merkitystä maamme hyvinvoinnille ja menestykselle. Emme myöskään halunneet puhua vain seinistä, rakenteista ja rahasta.
 
Halusimme areenan, jossa kiireiset ja maailmaa monesta suunnasta nähneet yhteiskunnalliset vaikuttajat pääsevät syventymään paljon seiniä merkityksellisempien kysymysten äärelle. Millaista ymmärrystä ja viisautta tarvitaan tässä ajassa, jossa yhteiskunnallinen kahtiajako on lisääntynyt, politiikkaa tehdään vaaleista vaaleihin budjetti edellä ja jossa teknologia muuttaa nopeasti ihmisen tavallista työtä ja arkea?
 
Haluamme puhua koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen tavoitteista ja sisällöistä laajemmin kuin vain työvoiman tuottamisen näkökulmasta. Haluamme puhua sivistyksestä – siitä, mitä sivistys on, mistä sitä kumpuaa ja kuinka sitä rakennetaan.
 
Kouluja pitkäänkin käyneiden on vaikea määritellä sivistystä käsitteenä. Siihen liittyvät varsin vahvasti aina myös arvot. Erityisen ongelmallista tätä hienoa sanaa on selittää kansainvälisessä seurueessa, sillä sille ei juuri ole vieraskielisiä vastineita. Sana sivistys tulee latinankielen sanasta civis, joka taas on johdettu sanasta civilis, kansalainen.
 
Myös tavallisen suomalaisen korviin puhe sivistyksestä saattaa kuulostaa arjesta vieraantuneelta. Sivistys tuntuu ehkä joltakin hienolta ja ylevältä, jonkinlaiselta arvojemme ja ihanteidemme koosteelta. Sivistys voi merkitä joillekin jopa koreilua, jolla korostetaan omaa kouluttautuneisuutta ja ymmärrystä korkeakulttuurista – erontekoa ”sivistymättömiin moukkiin”.
 
Sivistys kertoo kuitenkin siitä kulttuurista, jonka perintöä kannamme, ja niistä viisauksista, jotka käytöksen kultainen kirja on aikanaan opettanut. Ei ole hyväksyttävää, että sivistyneisyys saisi yläluokkaista leimaa maassa, jonka menestys nojaa korkeaan osaamiseen ja joka ylpeilee maailman parhaalla peruskoulullaan. On väärin ajatella, että sivistys olisi pelkkää kirjanoppineisuutta, asioiden ulkoa opettelua ja traditionaalisuutta.
 
Sivistyminen ja sivistyneisyys ovat ennen kaikkea ihmisenä kasvua, uteliaisuutta, avarakatseisuutta sekä taitoa ja halua vastuulliseen yhdessä elämiseen. Kasvatus- ja koulutusjärjestelmämme tehtävänä on tuottaa juuri näitä ominaisuuksia. Niinpä sivistys onkin yllättävän arkista.
 
Jo perustuslaissa kansalaisten sivistykselliset oikeudet määrittyvät koulutusmahdollisuuksien kautta. Koulutusjärjestelmämme on luotu täyttämään yksilöiden ja kansakunnan sivistystarpeita. Sivistykseen kuuluu olennaisena osana myös kriittinen ajattelu ja totuuden etsintä. Ne liittävät käsitteen vahvasti yliopistoperinteeseen. Tässä ajassa ”sivistysyliopisto” on nähty vastakohtana jonkinlaiselle markkinayliopistolle, joka määrittää totuudelle aina hinnan muttei lainkaan itseisarvoa.
 
Klassinen sivistysihanne on pitänyt sisällään historiaa, filosofiaa, taiteita ja kieliä. Esimerkiksi luonnontieteellistä tai taloustieteellistä sivistystä klassinen sivistysihanne on jopa hieman ylenkatsonut. Tällainen ihanne on liian kapea sivistyksen mittari maailmassa, jossa talouskriisit ja ilmastonmuutos horjuttavat ihmisarvoisen elämän edellytyksiä. Sivistyksen käsite vaatii uudelleen määrittelyä.
 
On olennaista muistaa, että sivistys ei elä tai synny vain toisistaan irrallisten yksilöiden pään sisällä. Sivistyksellä on laajempi kollektiivisluontoinen ja kulttuurinen merkityksensä. Yksilön sivistyneisyyteen keskittymistä olennaisempaa on toisinaan puhua kansakunnan tai koko ihmiskunnan sivistyksestä, sivilisaatiomme tulevaisuudesta ja elinehdoista.
 
Näiden kysymysten ratkaisemiseen sivistyneinkin ihminen on yksinään liian pieni. Siksi järjestämme Sivistysakatemian, joka kokoaa eri taustaiset ihmiset yhteen lyhyeksi aikaa, suurten kysymysten äärelle.
 
Nostetaan sivistys arvoon, joka sille kuuluu.​
 
Olli Luukkainen
OAJ:n puheenjohtaja 
 
  • Sivistysakatemia on Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen lanseeraama korkean profiilin koulutuskokonaisuus, johon kutsutaan osallistujiksi tarkoin valikoitu joukko yhteiskunnallisia vaikuttajia ja päättäjiä. Tavoitteena on päivittää sivistyksestä käytävää keskustelua, lisätä koulutuksen, kasvatuksen ja tutkimuksen arvostusta sekä löytää ratkaisuja Suomen sivistystason ylläpitämiseen ja vahvistamiseen. Ensimmäistä kertaa Sivistysakatemia järjestetään Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2017. 

    Lue lisää: sivistysakatemia.fi.
null