Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Korkeakouluvisiossa paljon hyvää – päättäjien sitouduttava linjauksiin

Henkilöstön hyvinvointi ja opiskelijalähtöisyys, nämä ovat tärkeitä pointteja tänään julkistetussa korkeakouluvisiossa. Viesti päättäjille on: koulutuksen saaman rahoituksen tasoa pitää nostaa.
Tänään julkistettu korkeakouluvisio linjaa korkeakoulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuuntaa vuoteen 2030. Vision teemoja on valmisteltu yhdessä ministeriön, korkeakoulujen johdon, henkilöstön, opiskelijoiden sekä tutkimuslaitosten ja sidosryhmien kanssa. Mukana on ollut paljon myös oaj:läisiä toimijoita.
 
Visio asettaa tavoitteeksi, että vähintään puolet nuorista aikuisista suorittaa korkeakoulututkinnon. Myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan halutaan satsata yhteiskunnassa nykyistä huomattavasti enemmän niin, että julkinen ja yksityinen panostus olisi neljä prosenttia bruttokansantuotteesta – tällä hetkellä luku on vain 2,9 prosenttia. OAJ:n mielestä visio on oikean suuntainen.
 
Päättäjien sitouduttava vision linjauksiin
 
OAJ:n yliopistoasiamies Hanna Tanskanen kiittää visiossa asetettua rahoitustavoitetta.
 
– Nyt päättäjien on sitouduttava vision linjauksiin yli hallituskausien, ja tämän pitää näkyä korkeakoulutuksen ennustettavana rahoituksena. Meidän on oltava parhaiden joukossa osaamiseen perustuvassa uudistumisessa ja vahvistettava Suomen kykyä säilyä korkean teknologian tuottajana ja soveltajana, Tanskanen sanoo.
 
Tavoitteen saavuttaminen edellyttää kansantalouden kokoon nähden merkittäviä investointeja tutkimukseen ja osaamiseen.
 
– Jotta hyvinvoivat korkeakouluyhteisöt ovat Suomen voimavara ja kilpailutekijä ja korkeakoulut ovat Suomen parhaita työpaikkoja, myös rahoituksen tasoa, rahoitusmallia ja jakoperusteita pitää tarkastella.
 
Panostus työhyvinvointiin
 
OAJ painottaa myös sitä, että tulevaisuuden korkeakoulujen pitää olla vetovoimaisia ja hyvinvoivia työ- ja opiskeluyhteisöjä. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen voimavara on niiden osaava ja hyvinvoiva henkilöstö.
 
– Henkilöstön hyvinvoinnin pitää olla kehittämisen ykkösasia seuraavat vuodet. Tällä hetkellä työhyvinvointi on valitettavan alhaisella tasolla. Jatkotyössä toimenpideohjelmaan on saatava selkeä nuotitus henkilöstön hyvinvoinnin kehittämisestä, Tanskanen toteaa.
 
Korkeakoulujen yhteinen laki jäi visiosta pois
 
Visio linjaa, että vuonna 2030 on olemassa erilliset ammattikorkeakoulut ja yliopistot, eikä ehdota niille yhteistä lakia. OAJ vastusti suunnitteilla ollutta korkeakoulujen yhteistä lakia – lue perustelut täältä
 
– Yliopistot eivät saa syödä ammattikorkeakouluja, sen sijaan on huolehdittava korkeakoulujen tasavertaisesta kehittämisestä. Korkeakouluilla on yhä merkittävämpi rooli työväestön osaamisen lisäämisessä ja suuntaamisessa, Tanskanen sanoo.
 
Hän muistuttaa, että korkeakoulutuksen pitää olla jatkossa kaikkien saatavilla.
 
Olosuhteet pitää turvata
 
OAJ tähdentää yhdessä akavalaisten henkilöstöjärjestöjen kanssa, että ammattikorkeakoulut ja yliopistot kehittyvät toivottuun suuntaan varmimmin turvatuissa olosuhteissa. Niinpä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen suunnan muutos edellyttää kestäviä koulutuspoliittisia päätöksiä lainsäädännön pikamuutosten tai tilapäisen hankerahoituksen sijaan.
 
Ammattikorkeakouluista on vuosien 2011 ja 2016 välillä poistunut työvoimaresurssia noin 17 prosenttia. Myös yliopistojen henkilöstömäärä jatkaa laskuaan.
 
­­- Jos osaamisen tasoa yhteiskunnassamme halutaan nostaa, henkilöstökehitys ei voi jatkua tällä tapaa, Tanskanen painottaa.
 
Henkilöstöjärjestöt yhtyvät vision näkemyksiin siitä, että Suomen etu on tasa-arvoinen, tehokas ja laadukas korkeakoulujärjestelmä. Työmarkkinat tarvitsevat myös tulevaisuudessa sekä yliopistollista että ammatillista korkeakoulutasoista osaamista sekä näin suuntautunutta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.
 
Teksti: Maija-Leena Nissilä
Kuva: 123RF
null