Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Pasi Saukkonen: Sivistys pitää irrottaa kansallisvaltion kahleista

Yhteiskunta ei ole itsestäänselvyys. Siinä, että suuri joukko ihmisiä laajalla maantieteellisellä alueella kokee kuuluvansa yhteen, asettaa itselleen kollektiivisia tavoitteita ja kykenee toimimaan niiden saavuttamiseksi, ei ole mitään luonnollista. Sen eteen on tehtävä töitä.
Yksi ratkaisu yhteiskunnan luomisen ja ylläpitämisen ongelmaan on ollut nationalismi.
 
Nationalistisessa ajattelutavassa ihmiskunta jaetaan etnisyyden ja kulttuurin varaan rakentuviin kansoihin. Kaikilla kansoilla pitäisi nationalistien mielestä olla oma valtionsa, jossa ne voivat itse päättää omista asioistaan, ja jokaisessa valtiossa tulisi olla vain yksi kansa ja kansallinen kulttuuri.
 
Omaa kansaa ja kulttuuria nationalisti pitää kaikista tärkeimpinä samastumisen kohteina, ja niiden puolesta hän on viime kädessä valmis antamaan jopa henkensä.
 
Suomalaisen yhteiskunnan rakentuminen on yksi maailmanhistorian suurista menestystarinoista. Yhteiskuntaamme ei luotu raaka-aineiden runsaudensarven tai suotuisan geopoliittisen sijainnin varaan, vaan panostamalla määrätietoisesti osaamisen kaikkien neljän ulottuvuuden, tietojen, taitojen, arvojen ja asenteiden kehittämiseen. Sivistyksen voimaan luottaminen oli oman aikansa riskisijoitus, mutta se kannatti.
 
Julkisten koulutus- ja kasvatusinstituutioiden ansiosta erilaiset Suomessa asuvat ihmiset alkoivat kokea itsensä ennen muuta suomalaisiksi. Varhaiskasvatuksessa, koululaitoksen piirissä ja tutkintoon johtavissa oppilaitoksissa suomalaiset saatiin uskomaan, että yhteen hiileen puhaltaminen kannattaa. Suomalaisen sivistyksen historiallinen kertomus on siten tarina myös suomalaisuuteen samastumisen ja sen arvostamisen kehittämisestä ja kehittymisestä.
 
Suomalaisen nationalismin menneet ansiot on syytä tunnustaa. Enää kansallismielisyys ei kuitenkaan tarjoa oikeita vastauksia aikamme haasteisiin.
 
Miltei koko maailma on läsnä suomalaisessa monietnisessä ja monikulttuurisessa yhteiskunnassa. Suomi ja suomalaiset ovat monin säikein mukana ylikansallisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä ja muussa toiminnassa. Tarvitaankin uusia tapoja ymmärtää, mitä on olla ihminen, miten yhteiskunnat rakentuvat ja miten ne kiinnittyvät maailmaan.
 
Kouluilla, päiväkodeilla ja oppilaitoksilla on yhä mahdollisuus vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen. Monella tapaa pirstoutuneessa ajassamme niiden rooli on ehkä jopa suurempi kuin koskaan ennen.
 
Sivistyksellä voidaan edistää sellaisten arvojen, asenteiden ja identiteettien rakentumista, jotka lisäävät Suomessa asuvien erilaisten ihmisten ja heidän yhteisöjensä yhteenkuuluvuutta sekä ymmärrystä Suomesta osana Eurooppaa ja maailmaa.
 
Sivistyksen on astuttava ulos kansallisvaltion kahleista hylkäämättä arvokkaita ja myös tähän aikaan hyvin soveltuvia perinteitä. Nykyisessä ilmapiirissä tämäkin näkemys voi tuntua riskisijoitukselta, mutta luotan, että myös se maksaa ajan mittaan itsensä takaisin.
 
Pasi Saukkonen
Erikoistutkija ja dosentti
Helsingin kaupunki
 
null