Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

OAJ:n ja Turun yliopiston sisäilmatutkimus 2017: Neljällä kymmenestä terveyshaittoja, ongelmat pahimpia 1970-luvun rakennuksissa

Suomalaisen koulurakentamisen heikko laatu, kehnosti tehdyt korjaukset, rakennusten ylläpidon puutteet ja riittämätön ilmanvaihto näkyvät selvästi OAJ:n ja Turun yliopiston tekemässä laajassa sisäilmatutkimuksessa. 
Tutkimuksen lähes 5 000 vastaajasta 85 % ilmoitti, että omalla työpaikalla on sisäilmaongelma. Noin 40 %:lle vastaajista on aiheutunut terveydellistä haittaa sisäilmatekijöistä. Eniten haittoja on 1960–1980-lukujen rakennuksissa työskentelevillä.
 
Sisäilmatutkimus 2017 on ensimmäinen valtakunnallinen tutkimus, jossa tutkittiin koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan opettajien ja esimiesten terveyttä ja sen yhteyttä työpaikkaan sekä lisäksi sisäilmaolosuhteita ja oireilua. Tutkimuksessa kysyttiin tietoja myös työpaikkarakennuksesta ja sen kunnosta sekä iästä.
 
– Tutkimus sekä vahvisti aiempia tietoja sisäilmaongelmista että paljasti kasvatus- ja koulutusalan henkilöstöllä niin vakavia ja mittavia uusia terveyshaittoja, että rakennusten korjaamiseen ja uudisrakentamiseen tarvitaan kiireellisesti laaja, pitkäkestoinen ja valtakunnallinen ohjelma. Ohjelmaa pitäisi rahoittaa vuosittain noin 300 miljoonalla eurolla, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sanoo.

– Tehty tutkimus on merkittävä aineiston valtakunnallisen kattavuuden vuoksi. Tärkeimmät tulokset ovat opettajien ääniongelmien yleisyys, neurologiset oireet, yleisoireet, infektiosairaudet ja uutena löydöksenä useiden kroonisten autoimmuunisairauksien ja työkyvyn menetyksen riski sisäilman mikrobialtistuksessa, professori Tuula Putus Turun yliopistosta sanoo.
 
Yli puolet tutkimukseen vastanneista opettajista ja esimiehistä raportoi, että työtiloissa on haittatekijöitä. Sisäilmaolot ovat heikot koko alalla uusinta rakennuskantaa lukuun ottamatta. Jopa yli puolet vastanneista kokee viikoittain tai päivittäin haittaa tunkkaisuudesta ja riittämättömästä ilmanvaihdosta sekä melkein 60 % melusta.
 
Joka kolmannen terveydentila huonontunut vuodessa
 
Sisäilmatekijöistä oli aiheutunut noin joka kolmannelle vastaajalle viihtyvyyshaittaa ja noin 40 %:lle terveydellistä haittaa. Joka kolmannen vastaajan terveydentila on huonontunut viimeksi kuluneen vuoden aikana. Esimerkiksi peruskoulussa ja esiopetuksessa joka viides tutkimuksen vastannut oli vaihtanut työtä tai työpistettä sisäilmaongelmien vuoksi.
 
Opettajilla ja esimiehillä on tutkimuksen mukaan selvästi enemmän hengitystieinfektioita kuin muulla aikuisväestöllä. Monet lääkärin toteamat sairaudet olivat yhteydessä homealtistumisen kestoon. Selvä yhteys oli homealtistumisen keston ja astman välillä. Kroonisen bronkiitin yhteys homeen hajuun oli erittäin vahva.
 
Tutkimuksessa selvisi, että terveydentilan huonontumisen riski oli 10-kertainen niillä, jotka altistuvat homeen hajulle päivittäin verrattuna niihin, jotka eivät altistu homeelle lainkaan. Lähes yhtä vahva yhteys oli viemärin hajulle altistumisen ja terveydentilan heikentymisen välillä.
 
Vain vajaa 30 % kyselyyn vastanneista kokee jaksavansa nykyisessä työssään erittäin todennäköisesti eläkeikään asti.
 
– Päiväkoti-, koulu- ja oppilaitosrakennusten huono kunto johtuu paitsi rakennusten iästä ja korjaamattomuudesta, myös korjausten epäonnistumisesta. Osakorjaukset eivät ole poistaneet sisäilmaongelmia. Näyttää siltä, että vain uudisrakentamisella tai laajalla peruskorjaamisella voidaan poistaa 1960–1980-luvuilla rakennettujen koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmat, työelämäasiamies Riina Länsikallio sanoo.  
 

OAJ:n ehdotukset sisäilmaongelmien korjaamiseksi
 

Sisäilmaongelmien korjaamiseksi ja päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten uudisrakentamiseksi tarvitaan pitkäkestoinen valtakunnallinen ohjelma, jota valtion pitäisi rahoittaa vuosittain 300 miljoonalla eurolla kymmenen vuoden ajan.
 
Nämä tarvitaan:
  1. Avustus ja kahden vuoden määräaika rakennusten kunnon selvittämiseen.
  2. Väistötilaohjelma kriisitilanteisiin.
  3. Tuki huonokuntoisten rakennusten purkamiseen ja uusien suunnitteluun.
  4. Rahoitus uudisrakentamiseen. Yhteishankintayksiköiden perustaminen terveellisten ja turvallisten päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten hankkimiseksi.
  5. Laatukriteerit ja niiden valvontamenettely terveellisten ja turvallisten päiväkoti- ja koulurakennusten suunnitteluun, hankintaan, rakentamiseen ja ylläpitoon.
  6. Rakennusvalvonnan tehostaminen laajentamalla keinovalikoimaa, jolla sisäilmaongelmiin voidaan puuttua. Laiminlyöntimaksun käyttöönotto.
  7. Lainsäädännön muutoksia terveydenhuollon tekemiin terveysriskien arviointeihin. Terveyshaitat pitäisi selvittää ja arvioida määräajan kuluessa sisäilmaoireilun esille tulosta.
  8. Lainsäädännön muutoksia sisäilmasta johtuvien sairauksien hyväksymiseksi niin, että sairastuneiden sosiaaliturva ja lasten oikeus opetukseen toteutuu.
  9. Työntekijän oikeusturvaa pitää laajentaa siten, että se sisältää työpaikkakyvyttömyyden. Työpaikkakyvyttömyys pitää määritellä laissa.
     
Poimintoja tutkimustuloksista:
  • Tutkimukseen vastasi 4 920 opettajaa ja esimiestä koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalalta.
  • Aineiston keräsi Turun yliopisto, kysymykset lähetettiin 20 000 OAJ:n jäsenelle.
  • 81 % vastaajista on työssä kunnissa ja kuntayhtymissä.
  • Uusien koulurakennusten osuus suomalaisessa rakennuskannassa on pieni.
  • Joka viidettä työpaikkaa ei ole lainkaan korjattu. Laajoja peruskorjauksia ja kosteusvauriokorjauksia on tehty vain noin joka kymmenennen vastaajan työpaikalla.
  • Homeen hajua raportoitiin kaikentyyppisistä rakenteista. Haju oli yleisintä 1970-luvun rakennuksissa.
  • Terveydentila oli vuoden aikana huonontunut eniten niillä, joiden työpaikalla on pelkkä koneellinen poistoilmanvaihto.
  • Terveydentila oli huonontunut selvimmin 1960–1980-luvuilla rakennetuissa koulu- ja päiväkotirakennuksissa työskentelevillä.
  • Eniten korjausta odottavia rakennuksia on varhaiskasvatuksessa.
  • Vastaajien arvioima oma terveydentila on huonontunut melkein 40 prosentilla viimeksi kuluneen vuoden aikana.
  • Opetushenkilökunnalla on selvästi enemmän hengitystieinfektioita kuin muulla aikuisväestöllä.
Lue tutkimusraportin tiivistelmä
nettisivulta
Lataa koko tutkimusraportti 
 
Tutustu tutkimuksen julkaisutilaisuuden dioihin täällä!
null