Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Lastentarhanopettajan koulutus juhlii 125-vuotista taivaltaan Suomessa

Lapsissa on yhteiskuntamme tulevaisuus. Opettajankoulutus on työtä tulevaisuuden eli lastemme parhaaksi. 
Varhaiskasvatuksen laatu on yhteydessä henkilöstön pedagogiseen koulutukseen, yliopistollisen lastentarhanopettajan koulutuksen saaneen henkilöstön riittävyyteen ja annettuihin kehittämismahdollisuuksiin, esimerkiksi painotusten luomiseen, sekä erityispedagogisiin ja muihin tarvittaviin ja riittäviin tukipalveluihin.
 
Suomessa varhaiskasvatuspedagogiikan merkitys on tiedostettu jo pitkään. Suomalaisen varhaiskasvatuspedagogiikan uranuurtajien Hanna Rothmanin ja Elisabeth Alanderin toimesta perustettiin lastentarhanopettajakoulutus Sörnäisten kansanlastentarhan yhteyteen jo 1892, ja tänä vuonna vietetään valtakunnallista lastentarhanopettajankoulutuksen 125-vuotisjuhlavuotta. Laadukas varhaiskasvatus luo pohjan koko kasvatusjärjestelmällemme, joten lastentarhanopettajankoulutuksen perustaminen jo ennen Suomen itsenäistymistä on ollut viisas ja kauas tulevaisuuteen suuntautuva päätös.
 
Kun on kyse pienten lasten opettajien koulutuksesta, päätökset tapahtuvat valitettavan hitaasti. Usein herää kysymys yhteiskunnallisesta arvomaailmasta liittyen sen pienimpien jäsenten asemaan ja mahdollisuuteen saada laadukasta opetusta ja kasvatusta, joka toteutuu parhaiten yhdenvertaisen ja saman tasoisen opettajankoulutuksen kautta.
 
Uudenmuotoista yliopistollista lastentarhanopettajan koulutusta oli kokeiltu yliopistoissa jo vuodesta 1973, eli useita vuosia ennen koulutuksen varsinaista siirtoa yliopistoihin, ja siitä oli saatu hyviä tuloksia. Vasta vuonna 1995 lastentarhanopettajan koulutus siirrettiin kokonaan yliopistoihin ja niiden opettajankoulutusyksikköjen alaisuuteen.
 
Samalla lailla siirrettiin silloiset vakinaisissa valtion viroissa toimineet lastentarhanopettajankouluttajat yliopistojen henkilöstöksi. Lastentarhanopettajankouluttajat olivat kuuluneet YLL:n piiriin valtakunnallisena yhdistyksenä. Lastentarhanopettajankouluttajat ry lakkautettiin yliopistoihin siirtymisen myötä 1995 ja sen jäsenet siirtyivät omien paikallisten emoyliopistojensa lehtoriyhdistysten jäseniksi.
 
Jokaiseen koulutusyksikköön perustettiin varhaiskasvatuksen professuuri ja lastentarhanopettajankouluttajat integroituivat yliopistomaailmaan, useat jatkaen opetustyönsä ohella myös yliopisto-opintojaan. Suurin osa silloisista kouluttajista onkin jo väitellyt ja edennyt akateemisella urallaan yliopistossa opettavana ja tutkivana opettajankouluttajana kehittäen edelleen tutkimusperustaista lastentarhanopettajan koulutusta.
 
Tällä hetkellä yliopistollinen lastentarhanopettajantutkinto on ainoa varhaiskasvatuksen pedagogisen ja muun asiantuntemuksen tarjoava tutkinto Suomessa. Opintojen aikana opiskelija perehtyy suomalaisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen tavoitteisiin, sisältöihin ja menetelmiin. Varhaiskasvatusta tarkastellaan osana suomalaista ja samalla maailmanlaajuista kasvatus- ja koulutusjärjestelmää.
 
Opiskelija perehtyy lapsen kehitykseen, oppimiseen, uudistuviin ja moderneihin oppimisympäristöihin saaden taitoja ja valmiuksia varhaiskasvatuspedagogiikan johtamiseen, suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tutkimusperustaisen opiskelun kautta opiskelijat saavat valmiuksia erityisesti varhaiskasvatusta koskevien ilmiöiden tarkasteluun ja tutkimukseen.
 
Koska lastentarhanopettajan koulutus on kiinteässä yhteydessä muun opettajankoulutuksen kanssa, ovat opettajankouluttajat pääosin samoja ja kasvatustieteen tieteenalan opinnot sekä opettajan pedagogiset opinnot yhdistävät kaikkia opettajiksi opiskelevia.
 
Valtakunnallista juhlaseminaaria vietettiin 20.10.2017 Helsingin yliopistossa. Keynotepuhujat ja alustajat korostivat varhaiskasvatuksen merkitystä ja lastentarhanopettajankoulutuksen vahvistamista suomalaisessa yhteiskunnassa.
 
Reykjavikin yliopistosta tullut keynotepuhuja professori Johanna Einarsdottir kertoi, että Islannissa suurimman laman keskellä sijoitettiin opettajankoulutukseen nostamalla myös lastentarhanopettajan koulutus maisteritasolle. Tästä opettajankoulutukseen sijoittamisesta onkin Islannissa saatu vain hyviä tuloksia. Islantilaisilla lastentarhan- ja luokanopettajilla on tällä hetkellä sama koulutus- ja palkkaustaso.
 
Suomessa ja suomalaisessa opettajankoulutuksessa on tällä hetkellä tehty päätös 1000 uudesta yliopistotasoisen lastentarhanopettajankoulutuksen aloituspaikasta. Tämä on suuri haaste opettajankoulutusyksiköille ja tarvitsee riittävästi opetusresursseja ja -tiloja laadukkaan opetuksen toteuttamiseksi.
 
Lastentarhanopettajille löytyy Suomessa töitä ja tämän vuoksi yliopistollista lastentarhanopettajan koulutusta on edelleen kehitettävä. Jatkossa koulutuspoliittisena tavoitteena tulee olla koulutustason nostaminen maisteritasoiseksi opettajankoulutukseksi muun opettajankoulutuksen rinnalle.
 
Ihmisen opinpolku alkaa varhaiskasvatuksesta, tämän vuoksi on tärkeää, että pienimpien lasten opettajat saavat jatkossa saman tasoisen yliopistollisen maisteritason koulutuksen kuin muutkin opettajat. Varhaisvuosina voidaan myös parhaiten tukea ja auttaa lasta mahdollisissa oppimiseen liittyvissä vaikeuksissa, jotta koulun aloittaminen sujuisi hyvin. Tähän työhön tarvitaan lisää erityislastentarhanopettajia ja alan koulutuspaikkoja. Riittävän varhain aloitettu erityispedagoginen opetus silloin, kun sitä tarvitaan, säästää valtavia rahasummia erityisopetuksesta jatkossa.
 
Yhteiskunnallisessa keskustelussa on nostettu esiin julkisen ja yksityisen varhaiskasvatuksen tuottamat palvelut ja niiden väliset erot. Lähtökohtana varhaiskasvatuksen toteuttamisessa tulee olla yliopistollisen lastentarhanopettajan pätevyyttä vaativat henkilöstön määrän säädökset. Lisäksi varhaiskasvatuksen laadussa tulisi olla sama tavoite kuin perusopetuksessakin: "lähin koulu/päiväkoti on se paras lapselle".
 
Kaikissa kouluissa ja päiväkodeissa toteutuva hyvän ja laadukkaan opetuksen taso on ollut tähän asti suomalaisen koulutusjärjestelmän vahvuus. Tämä tavoite on pidettävä mielessä kirkkaana myös varhaiskasvatusta ja sen yliopistopohjaista lastentarhanopettajan koulutusta kehitettäessä, sillä varhaislapsuudesta alkaa kaikki oppiminen.
 
Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Inkeri Ruokonen
yliopistonlehtori, KT, dosentti
YLL:n hallituksen jäsen
null