Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Henkilöstö mukaan tiekartan tekoon

Outi Ylitapio-Mäntylä, Hannu Niinimäki ja Merja Laaksonen haluavat, että yliopistojen henkilöstö tulee aidosti kuulluksi korkeakouluvision jatkotyössä.
Korkeakouluvisio julkistettiin lokakuun lopulla, nyt on alkamassa tiekartan teko. Yliopistopäiville kokoontuneet ylliläiset odottavat, että henkilöstö tulee oikeasti kuulluksi jatkotyössä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön tekemässä korkeakouluvisiossa tarkasteltiin muun muassa yliopistojen määrää. Määräkysymykset huolettavat erityisesti pienten yliopistojen edustajia.

– Miten koulutuspoliittinen yhdenvertaisuus toteutuu, jos yliopistoverkkoa keskitetään liikaa? Miten saamme eri puolille Suomea koulutettua työvoimaa, jos tehostaminen menee liian pitkälle, Vaasan yliopiston paikallisyhdistyksen puheenjohtaja Hannu Niinimäki miettii.

16 vuotta Lapin yliopistossa työskennellyt Outi Ylitapio-Mäntylä jakaa Niinimäen huolen.

– Pienen yliopiston yllä leijuvat uhkakuvat tuovat epävarmuutta työhön, nykyisin Oulun yliopistossa yliopistonlehtorina työskentelevä Ylitapio-Mäntylä pahoittelee.

Hannu Niinimäki odottaa rahoitukselta pitkäjänteisyyttä.
 
– Poukkoileva ja satunnaisiin hankkeisiin kohdistuva rahoitus ei mahdollista järkevää toiminnan kehittämistä, Niinimäki toteaa.
 
Yliopistoista parhaita työpaikkoja
 
Korkeakouluvisio saa kiitosta taustamuistiona, mutta konkretiaa kaivataan. Tiekarttaan ja sen tekemiseen kohdistuu odotuksia – ja epävarmuutta.

– Korkeakouluvisiossa moni asia jää ilmaan. Nyt tarvitsemme laajaa ja avointa keskustelua. Kussakin yliopistossa on mietittävä, mitä tiekartta tarkoittaa juuri meidän yliopistomme kannalta. Muutos on tehtävä yhdessä, ei toisten puolesta vaan toisten kanssa, Ylitapio-Mäntylä sanoo.

Tiekartta ja tavoite, että yliopistot olisivat Suomen parhaita työpaikkoja kulkevat vähän kuin käsi kädessä. Molempien onnistuminen edellyttää aitoa henkilöstön kuulemista.

– Liikkeelle on lähdettävä henkilöstön tarpeista. Opettajat, tutkijat ja opiskelijat, me kaikki olemme yliopisto, Tampereen teknillisen yliopiston lehtoriyhdistyksen puheenjohtaja, YLL:n hallituksen jäsen Merja Laaksonen toteaa.

– Johdon ja henkilöstön yhteinen puhe on keino parantaa myös työhyvinvointia ja näin edesauttaa tavoitetta hyvästä työyhteisöstä, Ylitapio-Mäntylä jatkaa. 
 
Urapolku saa kiitosta
 
OAJ:n ja YLL:n Yliopistopäivien yhteydessä lanseeraamaa mallia opettajan urapolusta yliopistonlehtorit pitävät hyvänä. He tietävät, että kokemus tuo varmuutta, ymmärrystä ja näkemystä.

– Ajatus palkan nousemisesta opettajana kehittymisen myötä on looginen, Merja Laaksonen sanoo.

Ylitapio-Mäntylän mukaan opettajat tarvitsevat yliopistossa ehdottomasti oman urapolkunsa.

– Urapolkumalli mahdollistaa muun muassa sen, että opetuksen kehittäminen tulee näkyväksi. Hyvä, että YLL:ssä pitkään pohdittu malli etenee, Ylitapio-Mäntylä kiittää.
 
Opettajuuden arvostus ei saa rapautua
 
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen sanoo, että korkeakouluvisiotyö on kaiken muun ohella ollut keino nostaa yliopistokoulutus ja tutkimus yhteiskunnallisen keskustelun ytimeen. Nyt ei tarkastella pelkästään yhtä nelivuotiskautta vaan viitoitetaan suuntaa vuoteen 2030 asti.

– Haluamme olla tekemässä muutosta, emme pelkästään reagoimassa siihen. Suomi oli vuonna 1991 OECD-maiden koulutetuin kansa, nyt olemme keskitason alapuolella. Maailmassa on valtava koulutuksen nälkä, ja tavoite olla maailman parhaiten koulutettu työvoima vaatii Suomelta paljon, Yliopistopäivillä puhunut Grahn-Laasonen sanoo.

Jotta koko väestön osaamispääoma kasvaa, on koulutuksen perustan oltava kunnossa ja koko koulutusketjun toimittava.

– Opettajuuden arvostusta ei saa päästää rapautumaan. On myös muistettava, että jos tietotyössä on huono olla, tuloksia ei synny, Grahn-Laasonen toteaa.
 
Teksti ja kuva: Maija-Leena Nissilä  
 
null