Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

OAJ sanoo ei toisen kotimaisen kielen kokeilulle – tässä 5 syytä

OAJ ei kannata sitä, että toisen kotimaisen kielen opiskelun valinnaisuutta kokeiltaisiin peruskoulussa. Laajentuessaan kokeiltavaksi esitetty malli vähentäisi kielten opiskelua ja heikentäisi tasa-arvoa.
OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo kävi eilen torstaina kuultavana Sivistysvaliokunnassa liittyen hallituksen esittämään kokeilulakiin.
 
–  Muutosta esitettiin aiemmin perusopetuslakiin. Nyt sitä esitetään erilliseksi kokeilulaiksi. Esityksen sisältö ei kuitenkaan ole muuttunut, ja näemme sen vähentävän kieltenopiskelua. Siksi emme sitä kannata. OAJ:n tavoin valtaosa valiokunnan kuulemista asiantuntijoista vastusti lakiesitystä.
 
Maan hallituksen esittämän kokeilulain mahdollistama kielikokeilu koskisi kahta ikäluokkaa ja enintään 2 200 oppilasta, jotka aloittaisivat toisen vieraan kielen opiskelun elokuussa 2018. Salo kertoo viisi syytä, miksi OAJ vastustaa esitystä.
 
1. Kokeilu vähentäisi kielten opiskelua
Kieltenopetuksen valinnaisuuden lisäämistä perustellaan usein sillä, että näin saataisiin monipuolistettua kielivalikoimaa. Tästä ei kuitenkaan ole näyttöä. Esimerkiksi ruotsin kielen muuttaminen vapaaehtoiseksi ylioppilaskirjoituksissa ei johtanut kieltenopiskelun monipuolistumiseen lukiossa, ainoastaan kieltenopiskelun vähenemiseen. Näin voi käydä tämänkin kokeilun kanssa.
 
Yhä useampi kunta tarjoaa jo nyt vain pakollisia kieliä. Useat kunnat ovat päättäneet esimerkiksi kasvattaa vapaaehtoisten kielten aloittavien ryhmien vähimmäiskokoja. Tämä voi johtaa pienissä kouluissa siihen, ettei ryhmiä synny.
 
Lisäksi esitetty valinnaisuuden malli voi tehdä A2-kielen vaihtoehtoiseksi B1-kielen kanssa. Tämä tarkoittaisi sitä, että yhä harvempi voisi opiskella kolmea vierasta kieltä. A2-kielen opinnot aloitetaan useimmiten jo neljännellä luokalla ja B1-kieli yleensä vasta kuudennella luokalla.
 
2. Kokeilu vaikeuttaisi kielipolkujen rakentamista
Oppilaiden pitää voida jatkaa kieltenopiskeluaan läpi koko koulutuspolun. Selkeä koulutuspolku takaa jatkuvuuden kielenopetuksen järjestämisessä ja mahdollistaa kelpoisten kieltenopettajien palkkaamisen. OAJ:n mielestä kielivalikoimaa tulisi kunnissa kehittää pitkäjänteisesti, ei lyhyillä kokeiluilla. OAJ onkin esittänyt kunnille velvoitetta tarjota ainakin yhtä A2-kieltä.
 
3. Kokeilu heikentäisi koulutuksen tasa-arvoa
Suomi on kaksikielinen maa. Molempien kotimaisten kielten osaamista edellytetään edelleen esimerkiksi korkeakoulututkinnoissa ja virkamiestehtävissä. On tasa-arvon kannalta huolestuttavaa, jos vanhemmat voivat alakoulussa tehtävillä poissulkevilla koulutusvalinnoilla vaikuttaa lastensa koulutus- ja uramahdollisuuksiin.
 
4. Kielten opiskelussa tapahtuu jo nyt paljon
Uusi opetussuunnitelma ja kieltenopiskelun varhaistaminen tuovat jo suuria muutoksia kieltenopetukseen. Nyt pitäisikin kiinnittää huomiota näiden muutosten toimeenpanoon ja vaikutusten arviointiin. Uusia muutoksia ei tulisi tehdä ennen kuin edellisten vaikutukset tiedetään.
 
5. Kokeilu tuskin parantaisi opiskelumotivaatiota
OAJ ei usko, että valinnaisuus parantaisi automaattisesti opiskelumotivaatiota. Ennen kaikkea opiskelumotivaatiossa on kyse muista asioista: käytetystä pedagogiikasta, oppiaineen koetusta hyödystä ja oppiaineelle annetusta merkityksestä ja arvosta.
 
OAJ kiinnittäisikin huomiota ennen kaikkea kielten opetuksen kehittämiseen, esimerkiksi opettajien täydennyskoulutusta laajentamalla ja kehittämällä. OAJ myös muistuttaa, että yhtä lailla kaikki perusopetuksen yhteiset oppiaineet ovat oppilaille velvoittavia. On selvää, että niiden leimaaminen kotona ja kavereiden kesken ”pakko-aineiksi” on omiaan nakertamaan opiskelumotivaatiota.
 
Lue myös OAJ:n lausunto.
 
Teksti: Johanna Äijälä
Kuva: Jesse Pasanen
 
Uutista on päivitetty ja se julkaistiin ensimmäisen kerran 12.6.2017.
null