Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Suurten kysymysten äärellä ­– OAJ:n valtuusto päätti kokouksensa

Valtuutetut Seppo Kinkki, Tarja Mäenpää ja Maarit Rahkola sekä Helena Kahl vauhdissa.
Seurasimme neljän valtuutetun keskustelua opettajan professiosta. Heidän mukaansa valtuustossa pääsee oikeasti vaikuttamaan koulutusalan tulevaisuuteen.
OAJ:n valtuuston kolmipäiväinen syyskokous on päättynyt. Kokouksen peruina valtuusto muun muassa edellyttää, että koulutuksen sisältöjä kehitettäessä OAJ puolustaa koulutuksen laaja-alaista sivistystehtävää.
 
Perjantaina otettiin loppukiri keskustelemalla ryhmissä muun muassa opettajan professiosta ja oppivelvollisuudesta. Niitä käsiteltiin koulutusosuudessa, jonka tarkoituksena oli kerätä valtuutettujen ajatuksia teemoista jatkovalmisteluja varten.
 
Ammatillisten opettajien Seppo Kinkki, Tarja Mäenpää ja Maarit Rahkola sekä Helena Kahl valitsivat pohdittavakseen opettajan työkuvan. Ei ihme, sillä vuodenvaihteessa voimaan astuva ammatillisen koulutuksen reformi asettaa uudenlaisia haasteita opettajille. Erityisesti, kun samalla edessä on valtaviin säästöihin sopeutuminen.
 
– Enää ei katsota niinkään vuosia tai oppimääriä, vaan opiskelijan osaamista, sanoo Maarit Rahkola, joka työskentelee Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksiassa aikuisten erityiseen tukeen erikoistuneena opiskeluvalmentajana.
 
Koska reformi tuo opiskelijoiden henkilökohtaiset oppimispolut aiempaa vahvemmin ammattioppilaitoksiin, osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta tulee entistä tärkeämpi osa opettajan työtä. Siten opiskelu voidaan mitoittaa kunkin opiskelijan mukaan.
 
Laajaa yhteistyötä ja muutosjohtajuutta
 
Nelikko pohtii, että jatkossa opettajan tarvitsee tehdä aiempaa enemmän yhteistyötä muiden opettajien kanssa. Silloin myös omien totuttujen toimintatapojen on joustettava. Laaja verkostoituminen ja moniosaaminen korostuvat.
 
Heidän mielestään opettajien työnkuvat eivät kuitenkaan saa mennä sekaisin: kieltenopettajan pitää edelleen opettaa kieliä.
 
Kinkki, Mäenpää, Rahkola ja Kahl toteavat, että muutosjohtajuudella on reformissa suuri merkitys.
 
– Jos oppilaitosten johtajat eivät saa tai ota opettajia mukaan muutokseen, se ei onnistu, Rahkola tiivistää.
 
Muutosjohtajuutta tarvitaan myös siinä, että pysyviä tilanteita ei nelikon mukaan enää ole.
 
– Kun edellinen muutos tulee, seuraava on jo suunnitteilla, muistuttaa Helena Kahl Kainuun ammattiopiston Valma-koulutuksesta.
 
Pysähtyä ei siis voi.
 
Aitoa vaikuttamista
 
Nelikko on yhtä mieltä siitä, että valtuustossa pääsee päättämään todellisista, suurista kysymyksistä.
 
– Valtuusto on aina näköalapaikka siihen, mitä tulevaisuudessa on tulossa, Koulutuskeskus Salpauksessa opinto-ohjaajana työskentelevä Tarja Mäenpää pohtii.
 
Nelikon mielestä toiminnallinen tekeminen on lisääntynyt valtuuston kokouksissa. Istuminen paikallaan on sitä vastoin vähentynyt.
 
– Käsiteltävät aiheet ovat laajentuneet ovat palkkapolitiikasta vahvasti myös koulutuspolitiikkaan, sanoo Haaga-Helian ammattikorkeassa liiketalouden yliopettajana työskentelevä Seppo Kinkki, jolla on nyt takanaan neljä valtuustokautta.
 
 
Teksti: Salla Hongisto
Kuva: Jarkko Mikkonen
null