Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Pelastetaan peruskoulu!

Hallitus toisensa jälkeen on asettanut tavoitteeksi, että Suomi on koulutuksen kärkimaa ja suomalaiset maailman osaavin kansakunta. Kirjaus on ollut pitkään vakiotekstiä aina jossakin hallitusohjelman osassa. Siitä onkin tullut valitettavasti juhlapuheenomaista mantraa, joka ei konkreettisesti tarkoita juuri mitään.
Tavoite on oikea ja kannatettava. Ei kuitenkaan riitä, että kunnianhimoa on ainoastaan tavoitteissa, sitä pitää olla myös toimenpiteissä. Suomalaisten laskusuuntaan kääntynyt koulutustaso pitää taas saada nousuun.
 
Koulutustason nostaminen tarkoittaa ensisijaisesti sitä, ettei kukaan jäisi ilman toisen asteen tutkintoa ja että yhä useampi saavuttaisi korkea-asteen tutkinnon. Tämä ei voi olla mahdollista, ellei osaamisen ja oppimiskyvyn perusta ole kunnossa.
 
Yhä suurempi joukko lapsia ei nykyisin saavuta peruskoulunsa aikana riittävää osaamistasoa ja riittäviä perusvalmiuksia jatko-opiskeluun, työelämään tai edes arkielämään. Jopa yli kymmenellä prosentilla oppilaista on ongelmia luku- ja kirjoitustaidossa tai matemaattisessa osaamisessa. Vuositasolla kyse on tuhansista oppilaista, ja kymmenessä vuodessa määrä vastaa yhteensä yhtä kokonaista ikäluokkaa. Oppimiseen on mahdollisuus koko elämän ajan, mutta näin hataran perustan varaan on oppimista ja osaamista hyvin vaikeaa rakentaa myöhemminkään.
 
Juuri peruskoulu on suomalaisen koulutusjärjestelmän, oppimisen ja osaamisen perusta. Sillä on myös laaja yhteiskunnallinen tehtävä tukea lasten kasvua ihmisyyteen ja vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Erinomaisia tuloksia saavuttaneen julkisrahoitteisen peruskoulumme kantava idea on ollut tarjota tasa-arvoiset ja laadukkaat koulutusmahdollisuudet asuinpaikasta, sosiaalisesta asemasta tai muista lapsen taustatekijöistä riippumatta. Tällä kaikkein tärkeimmällä mittarilla tarkasteltuna suomalainen peruskoulu on ollut maailman huippua ja osaltaan rakentanut koko suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvoa.
 
Juuri näistä syistä on erittäin huolestuttavaa, että tutkimukset ja selvitykset osoittavat perusopetuksen tasa-arvoisuuden olevan murentumassa. Ensimmäistä kertaa myös oppimistuloksissa on nähtävissä selviä eroja maan eri alueiden välillä. Ei voida enää sanoa, että jokaisessa Suomen kunnassa tarjottaisiin samaa perusopetusta ja yhdenvertaiset mahdollisuudet opintielle ja elämänpolulle. Viimeksi tähän kiinnitti huomiota raportissaan YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO.
 
Myös päättäjät ovat lopultakin alkaneet herätä huoleen peruskoulun tilasta ja kehityssuunnasta.  Viime hallituskaudella koottiin toimenpide-ehdotuksia Tulevaisuuden peruskoulu -selvitykseen, tällä kaudella niitä tekee Peruskoulufoorumi. Arvokkaita toimia on jo aloitettu muun muassa opettajankoulutuksen ja opettajien osaamisen jatkuvaksi kehittämiseksi. Näitä toimia on jatkettava, mutta ne eivät yksin riitä pysäyttämään perusopetuksen tasa-arvon murentumista. Perusopetuksen pelastamiseen tarvitaan myös järeämpiä keinoja, muutoksia lainsäädäntöön ja rahoitukseenkin.
 
Samaa kunnianhimoa kuin asetetuissa tavoitteissa, tulisi olla myös perusopetuksen resursoinnissa. Erinomaisten tulostensa ohella Suomen peruskoulu on ollut myös ehdottomasti maailman tehokkain: loistavia oppimistuloksia on saavutettu maltillisilla panostuksilla. Suomessa ollaan selvästi perässä muista Pohjoismaista esimerkiksi peruskoulun rahoituksessa. Tilanne on vain vaikeutunut viime vuosina sekä kuntien valtionosuuksista ja erityisavustuksista että kuntien omista panostuksista tehtyjen leikkausten vuoksi.
 
OAJ:n mielestä Suomen on tavoiteltava pohjoismaista tasoa rahoituksessa, mikä edellyttäisi pitkäkestoisia lisäpanostuksia perusopetukseen.
 
Emme voi jäädä odottamaan oppimistulosten täydellistä romahdusta, jollainen koettiin esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa. Peruskoulun paikkailu ei nyt riitä. Se pitää pelastaa konkreettisella toimenpideohjelmalla konkreettisine päätöksineen. Tällä on nyt jo kiire.
 
Olli Luukkainen
puheenjohtaja
OAJ
null