Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Johtamista kehittämällä kehitetään peruskoulun koko työyhteisöä

Johtajuuden kehittäminen on tuloksellista ja tuottavaa. Siihen pitää panostaa vuosittain suunnitelmallisesti. Lukuisat tutkimukset ja kyselyt osoittavat aina uudelleen, että hyvä johtajuus on keskeisin työyhteisön työhyvinvointiin vaikuttava tekijä. 
Työhyvinvointi on laaja ja kiisteltykin käsite. Voiko olla työhyvinvointia irrallisena muusta hyvinvoinnista? Väitän että voi, vaikka vapaa-ajan ja työn tuottama hyvinvointi yksilössä sekoittuukin. Kun koulun työyhteisö voi hyvin, edellytykset oppilaiden hyväksi tehtävälle tulokselliselle ja onnistuneelle työlle ovat olemassa.
 
Johtamisen kehittäminen pitää kohdistaa oikeisiin asioihin. Koulutyön keskeisimmät tavoitteet määritellään lainsäädännössä ja sen edellyttämissä asiakirjoissa, muun muassa opetussuunnitelmissa. Ne ovat ikään kuin strategia koulutyölle, jota rehtori johtaa ja jota myös sivistystoimen pitää omalta osaltaan johtaa ja tukea. Samoista lähteistä tulee peruskoulun olemassaolon oikeutus ja yhteiskunnallinen tehtävä. Kohdentuuko johtaminen ja arviointi näihin keskeisimpiin asioihin, on perusteltu kysymys.
 
Henkilöstöjohtaminen on rehtorin tärkeintä työtä. Hän kasvattaa jokaisen työntekijänsä työn tulosta ja laatua motivoimalla, haastamalla, tukemalla ja innostamalla. Hyvin johdettuna opettajat ja koulun muu henkilökunta kehittyvät, ja hyvinvointi on kestävää ja lisääntyvää. Työntekijöiden pitää tietää, mitä heiltä odotetaan. Odotusten on oltava sopivan vaativia, mutta realistisia. Työstä on saatava palautetta ja työn tekemiselle on annettava mahdollisimman hyvät edellytykset. Työn jatkuva arviointi ja kehittäminen yhdessä ovat keskeinen osa työhyvinvointia.
 
Koulutuksenjärjestäjät ovat jo pitkään kasvattaneet rehtoreiden työkuormaa. Teknologian käytön lisääntyminen sekä jatkuvasti niukentuva talous valuttavat lisää hallinnon työtä työyksiköihin ja rehtoreille.
 
Työn siirtyminen on usein hyvin perusteltua organisaation näkökulmasta, mutta ongelma siitä muodostuu siksi, että näille uusille hallinnon töille ei resursoida työaikaa. Tämä on paradoksi, sillä rehtorin koulutuksella ja palkalla teetetään töitä, jotka joku muu voisi tehdä edullisemmin. Samalla vaikeutetaan tai jopa estetään rehtorin keskittyminen vahvimpaan osaamisalueeseensa ja koulun kannalta oleellisimpiin tehtäviin: koulun toiminnan järjestämiseen ja pedagogiseen johtamiseen.
 
Ei ole arvokkaampaa asiaa kuin lasten ja nuorten laadukkaan kasvun ja oppimisen turvaaminen. Tähän opetusalan professio perustuu. Opetusalan tehtävät edellyttävät korkeaa koulutusta ja työn hoitaminen vahvaa autonomiaa ja etiikkaa.
 
Peruskoululla on merkittävä yhteiskunnallinen tehtävä, jonka onnistuminen on meidän kaikkien vastuulla. Kouluja tulisi kehittää kokonaisuuksina, oppivina yhteisöinä. Johtamisen resursointi ja johtajien osaaminen ovat avaintekijöitä tässä kehityksessä.
 
Mitä peruskoulujen johtamisen kehittämiseksi pitää tehdä?
 
Valtakunnan tasolla:
Lainsäädäntöä pitää täsmentää niin, että rehtorille turvataan tosiasiallinen mahdollisuus vastata koulun toiminnan järjestämisestä. Koulut tarvitsevat läsnäolevan johtajan. Koulujen koon merkittävä kasvu edellyttää myös apulaisrehtoreiden määrän lisäämistä ja heidän asemansa tunnistamista laissa.
 
Kunnan/opetuksenjärjestäjän tasolla:
Johtamiseen on varattava riittävät resurssit. Jos rehtorilla on suuri määrä alaisia, työaikaa pitää varata tarpeeksi myös apulaisrehtorille. Rehtoreiden osaamisesta on huolehdittava riittävällä täydennyskoulutuksella. Kunnan pitää minimoida ylimääräisten tehtävien kasaaminen kouluille.
 
Yksittäisen koulun tasolla:
Rehtorin pitää noudattaa lakeja, sopimuksia ja myös omaa työaikaansa. Rehtorin on tunnettava velvollisuuksiensa lisäksi oikeutensa ja pidettävä huolta omasta jaksamisestaan henkilöstönsä jaksamisen lisäksi.
 
Niku Tuomisto
kehittämispäällikkö
OAJ
null