Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Lukioselvitys jättää monta kysymystä auki

Opetusministeriö on julkaissut selvityksen, joka kokoaa yhteen olemassa olevia tutkimuksia, selvityksiä ja raportteja lukiosta.
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisema kooste on tarpeellinen taustatyö lukiouudistuksen tekemiseksi, sanoo erityisasiantuntija Olari Arra OAJ:stä.
 
– Sen pohjalta on helpompi tehdä johtopäätöksiä kehittämistarpeista, hän pohtii.
 
Silti monta kysymystä jää auki, koska niistä lukion osa-alueista, joita ei ole tutkittu, ei luonnollisesti ole tietoa koosteessakaan. Kooste kun perustuu jo olemassa olleeseen tietoon.
 
– Esimerkiksi erityisopetuksen tilaa ja opiskelijan tuen tarpeita lukiossa ei ole selvitetty.
 
Toinen tutkimaton asia on esimerkiksi maahanmuuttajille suunnattu lukioon valmistava koulutus.
 
Kireä tahti
 
Arra on huolissaan siitä, että uudistuksen aikataulu on niin kireä, ettei kunnollista selvitystä puuttuvista tiedoista ehditä enää tehdä. Hallituksen esitys uudeksi lukiolaiksi on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä 2018.
 
– Niinpä päätökset kehittämisestä joudutaan tekemään osittain mutu-pohjalta, valitettavasti, Arra sanoo.
 
Hän kiteyttää kuitenkin, että nyt on yksissä kansissa hyvä lukupaketti lukion tilanteesta.
 
– Tuloksista näkyy esimerkiksi se, että lukion keskeyttäneiden opiskelijoiden määrä on todella pieni ja valmistuminen nopeaa. Lukiossa opettajat tekevät siis todella hyvää työtä.
 
Lisätietoa lukiosta saadaan, kun Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkaisee arviointinsa viime vuosien säästöjen vaikutuksista koulutukseen ensi viikon maanantaina 27.11.
 
 
Lukioselvitys lyhyesti:
 
  • Selvityksen mukaan lukio-opettajista noin 98 prosenttia on kelpoisia.
  • Muiden muassa digitalisaatio, uusi pedagoginen ajattelu sekä oppilaiden ja opiskelijoiden tuen tarpeet haastavat opettajia yhä enemmän.
  • Lukioissa on edelleen yleistä, että opettajat toimivat yksin. Oppiminen toisilta, yhdessä tekeminen ja muut kehittynyttä yhteisöllisyyttä ilmentävät käytänteet ovat Suomessa vertailumaita harvinaisempia.
  • Ylioppilaslakin saa suuri osa lukioon menevistä. Toisin sanoen hyvin harva keskeyttää opintonsa. Koulutuksen aloittaneista 80 prosenttia valmistui kolmen vuoden tavoiteajassa vuonna 2015.
  • Suoritettujen ylioppilastutkintojen määrä on laskenut kymmenessä vuodessa 7 prosenttia, koska ikäluokat ovat pienentyneet. Vuonna 2019 ikäluokat alkavat taas kasvaa. Pitkän matematiikan lukijoiden ja ylioppilaskokeissa kirjoittajien määrä on vähentynyt. Myös kielivaranto on kaventunut.
  • Lukiolaiset uupuvat yhä useammin. Tytöistä noin viidennes ja pojista hieman alle 10 prosenttia kokee koulu-uupumusta.
  • Siirtyminen toiselta asteelta jatko-opintoihin on Suomessa OECD-maiden keskiarvoa hitaampaa.
 
Lue lisää lukiouudistuksesta:
 
Teksti: Salla Hongisto
Kuva: 123RF
 
null