Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Karvin selvitys vahvistaa: leikkaukset iskeneet opetukseen

Kuinka koulutusleikkaukset ovat vaikuttaneet sivistyksellisiin oikeuksiin? Kansallinen koulutuksen arviointikeskus julkaisi asiasta selvityksen. OAJ kritisoi muun muassa sitä, että ammatillinen koulutus jäi selvityksen ulkopuolelle eikä opettajia kuultu.
Varhaiskasvatuksessa ja yleissivistävässä koulutuksessa säästöjä on haettu pitkälti henkilöstökuluja vähentämällä, ilmenee tuoreesta Kansallisen koulutuksen arviointikeskus Karvin selvityksestä.
 
OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka pitää tärkeänä, että leikkausten vaikutuksia on ensi kertaa pyritty selvittämään.
 
Samalla hän ihmettelee, että selvityksessä ei kuitenkaan avata sitä, mitä vaikutuksia henkilöstön pienenemisellä on opetukseen ja oppimiseen. Hänestä pitäisi ehdottomasti tutkia sitä, mitä konkreettisia vaikutuksia puutteellisin resurssein opettamisella on.
 
– Kunnianhimon taso ei ole selvityksessä ollut kovin korkealla, ja siksi tässä olisi vielä lisäanalyysin paikka, Misukka huomauttaa.
 
Valtionrahoituksen vähentyessä osa kunnista ja muista koulutuksen järjestäjistä ovat lisänneet omaa rahoitusosuuttaan.
 
 – Selvitys ei ainakaan vähennä huolta koulutusmahdollisuuksien eriarvoistumisesta. Valtionosuus on peruspalveluissa viety minimiin, eikä sillä kateta lukiokoulutuksen todellisia kustannuksia. Näin koulutuksen taso riippuu siitä, mihin kuntaan sattuu syntymään.
 
 
Selvitys ei anna kattavaa kuvaa leikkausten vaikutuksista
 
Karvin raportissa arvioidaan, miten hallituskaudella 2011–2015 toteutetut valtiontalouden säästöpäätökset ovat vaikuttaneet opetus- ja kulttuuritoimeen liittyvien sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen varhaiskasvatuksessa ja yleissivistävässä koulutuksessa.  
 
Arviointi perustuu valmiiden tilastoaineistojen lisäksi varhaiskasvatuksen ja yleissivistävän koulutuksen järjestäjille tehtyyn kyselyyn. Misukka ihmetteli asiaa selvityksen julkaisutilaisuudessa pidetyssä paneelikeskustelussa.
 
– Selvityksessä ei ole kysytty mitään opettajilta, joiden selkänahasta henkilöstöleikkaukset otetaan. Lisäksi väitetään, että säästöillä on varhaiskasvatuksessa jopa saatu aikaa laadun parantamista. Käyttäjäkokemus kuitenkin puuttuu, eli vanhemmilta ei tätä ole kysytty. 
 
Lisäksi ammatillisen koulutuksen tilanne ei ole mahtunut opetusministeriön Karville antamaan toimeksiantoon. Siksi amikset loistavat poissaolollaan raportissakin.
 
– Ammatillisen toisen asteen koulutuksesta on muutamassa vuodessa leikattu neljännes. Miksi se on jätetty selvityksen ulkopuolelle? Lieneekö liian arkaluontoista selvittää, Misukka kyselee.  
 
Raportissakin todetaan, että koska ammatillinen koulutus puuttuu arvioinnista, se ei muodosta kattavaa kuvaa nuorten tosiasiallisten ja yhtäläisten koulutusmahdollisuuksien toteutumisesta.
 
 
 OAJ: Avit tarvitsevat oma-aloitteisen puuttumisoikeuden
 
Karvin raportissa todetaan, että aluehallintovirastoilla on keskeinen rooli koulutuksen järjestämisen seurannassa. Aluehallintovirastot eivät kuitenkaan tällä hetkellä kerää systemaattisesti tietoja koulutuksen järjestämiseen liittyvistä oikaisuvaatimuksista ja kanteluista. 
 
Raportissa esitetään, että koulutuksen valvontaa voitaisiin tehostaa, jos avit keräisivät systemaattisesti tietoa esimerkiksi oikaisuvaatimuksista ja kanteluista. Tiedot raportoitaisiin vuosittain opetusministeriölle.
 
 – Tämä on hyvä ajatus, mutta lisäksi aluehallintovirastoille tulisi OAJ:n näkemyksen mukaan saada oma-aloitteinen oikeus tutkia laiminlyöntejä ja puuttua niihin. Tällä hetkellä aluehallintovirastot voivat aktivoitua koulutuksen puolesta vain kantelutilanteessa. Se on liian hidasta, Misukka summaa.  
 
 
Miten leikkaukset vaikuttavat?
 
OAJ poimi selvityksestä esimerkkejä tavoista, joilla eri koulutusasteilla on toteutettu säästöjä.
 
Varhaiskasvatus
 
  • Leikkauksia henkilöstökuluista: Selvityksen mukaan työtä on tehostettu erityisesti säästämällä henkilöstökuluista. Esimerkiksi työaika- ja vuosilomasuunnittelu tehtiin niin, että ne tuottivat säästöjä henkilöstö­kuluissa, ja varhaiskasvatusyksikköjen päivystysjärjestelyjä koulujen loma-aikoina muutettiin.
  • Yksityistämisbuumi: Raportin mukaan monet kunnat ohjaavat perheitä yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen piiriin myöntämällä varhaiskasvatuksen palveluseteleitä ja maksalla yksityisen hoidon tuen kuntalisää. Palveluseteleiden käyttö ja niiden arvon kasvattaminen on yleistynyt.
  • Isompia ryhmiä: Esiopetuksessa säästöt näkyvät vahvasti kasvaneina ryhmäkokoina.
 
Perusopetus
 
  • Opetuksen määrä: Selvityksen mukaan yllättävän moni kunta on tehnyt muutoksia perusopetuksen määrään viime vuonna: 32 prosenttia kunnista on vähentänyt perusopetuksen määrää, 23 prosenttia kunnista puolestaan lisännyt sitä. Esimerkiksi Iisalmessa koululaiset saavat yhdeksän vuoden aikana puoli kouluvuotta enemmän opetusta kuin minimimäärän opettavissa kunnissa opiskelevat. Erot saattavat koululaiset eriarvoiseen asemaan.
  • Opetuksen resurssit: Perusopetuksen kustannukset ovat kasvaneet kymmenessä vuodessa, mutta opetukseen käytettävä raha ei juurikaan. Kun huomioi kustannustason nousun, voidaan arvioida, että rahaa opetukseen on reaalisesti käytettävissä aiempaa vähemmän.
  • Avustajat: Opetuksen järjestäjät sanovat leikanneensa henkilöstöstä muun muassa vähentämällä avustajia. OAJ pitää väitettä kummallisena. Vaikka Tilastokeskuksen palkkatilaston mukaan osa-aikaisten avustajien määrä laski parilla tuhannella vuosien 2013 ja 2016 välillä, samaan aikaan kokoaikaisten avustajien määrä kasvoi 3400:sta vajaaseen 6000:een. Avustajien kokonaismääräkin on kasvanut sadoilla, avustajia oli vuonna 2016 lähes 11 000. Henkilöstöleikkaukset ovat siten kohdistuneet opetushenkilöstöön.
 
Lukio
 
  • Irtisanomiset: Tutkimus esittää hyvänä asiana sen, että kelpoisia opettajia on lukioissa aiempaa enemmän. OAJ:stä tämä on harhaanjohtavaa, koska syynä korkeaan kelpoisuusasteeseen ovat tuntiopettajien irtisanomiset.
  • Kurssitarjonta ja opetus: Opettajia on tarvittu vähemmän, koska kolmannes lukioista on vähentänyt syventävien ja soveltavien kurssien määrää ja 40 prosentissa lukioista itsenäistä opiskelua on lisätty.
  • Eriarvoistuminen: Monet kunnat laittavat raportin mukaan omaa rahaa lukiokoulutukseen. Syynä on se, että valtion rahoitus ei enää kata lukiokoulutuksen todellisia kustannuksia. Tilanne pitäisi OAJ:n mielestä välittömästi korjata. Jos kaikilla kunnilla ei jatkossakaan ole varaa panostaa lukiokoulutukseen, eriarvoisuus kuntien ja niiden asukkaiden välillä kasvaa.
 
Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus
 
  • Opetus: Suurimmat säästöt on haettu henkilöstökuluista ja vähentämällä opetustarjontaa. Henkilöstökuluja järjestäjät ovat karsineet esimer­kiksi vähentämällä ja lomauttamalla henkilöstöä sekä leikkaamalla palkkoja. Jatkossakin henkilöstö on liipaisimella, jos määrärahat vähenevät edelleen.
  • Opiskelijoiden maksut: Määrärahojen vähenemisen myötä myös paineet nostaa opiskelijamaksuja kasvavat. Taiteen perusopetuksessa maksut ovat jo nousseet kauttaaltaan. Vapaan sivistystyön maksut ovat nousseet esimerkiksi kansanopistoissa keskimäärin 23 prosenttia. Liikunnan koulutuskeskuksen opiskelijamaksut taas ovat laskeneet.  
 
Lue lisää:
 
Teksti: Salla Hongisto
Kuva: 123RF
null