Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Avoin ja arvostava johtaminen tuo tulosta korkeakouluyhteistyössä

OAJ:n korkeakoulutiimi kiersi syksyllä Suomen korkeakouluja Lappeenrannasta Lappiin. Koostimme tiimin havainnot ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välisestä yhteistyöstä.
Avoin ja arvostava johtaminen. Työntekijöillä aito mahdollisuus vaikuttaa työhönsä. Vakaa talous. Muun muassa näistä asioista on positiivinen ilmapiiri Suomen korkeakouluissa tehty.
 
Varjoissa vaanii kuitenkin irtisanomisten jälkeinen valtava työtaakka ja väsyminen jatkuvaan muutokseen.
 
Näin pohtivat OAJ:n korkeakouluasioita edistävät erityisasiantuntijat Hannele Louhelainen, Hanna Tanskanen ja Pasi Repo, jotka jalkautuivat syyslukukaudella korkeakouluihin.
 
He kävivät Lappeenrannassa, Tampereella, Jyväskylässä, Kuopiossa, Joensuussa ja Lapissa keskustelemassa opetushenkilöstön ja johdon kanssa, miten yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä sujuu.
 
­– Korkeakoulut vaikuttivat hyvin kiinnostuneilta toistensa ja eri alueiden tekemisistä, Hannele Louhelainen kertoo.
 
Jaoimme kolmikon ydinhavainnot keskusteluista sekä hyviin käytänteisiin että kypsymistä ja korjausta edellyttäviin nostoihin.
 
Korkeakouluissa on lukuisia hyviä käytäntöjä
 
  • Positiivinen keskusteluilmapiiri sekä työinto ovat kohdillaan, kun johtaminen on avointa ja työntekijöitä arvostavaa – ja jos vielä korkeakoulun talous on kunnossa. Tällöin henkilöstöllä on aito mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa korkeakoulun strategisiin linjauksiin sekä kehittää pedagogiikkaa ja oppimisympäristöjä. Työmotivaatiota ei heikennä pelko työn menettämisestä tai työkuorman liiasta kasvusta.
  • Tuottavuuden avain on toisten kunnioittaminen sekä luottamus ja sitoutuminen työntekijöiden ja työnantajan välillä. Pelkästään eri oppilaitosten ajaminen yhteisiin konserneihin ei suoraan takaa hyvää yhteistyötä ja onnistumista. Vasta kun yliopisto ja amk tunnistavat toistensa vahvuudet, toiminnassa tulee entistä avoimempaa, mikä hyödyttää molempia.
  • Osaamiskeskittymät ja yhteiset kampukset synnyttävät erillisiä yksikköjä luontevampaa yhteistyötä tutkimuksen, yrittäjyyden edistämisen ja tiettyjen koulutusalojen välille. Esimerkiksi Jyväskylässä kyberturvallisuusala hyötyy tällaisesta yhteistyöstä. Lisäksi opiskelijan opinnot sujuvoituvat, kun liikkuvuus on helpompaa ja luontevampaa yliopiston ja amkin välillä.
  • Myös muiden koulutusasteiden kanssa on rakentunut mielekästä maantieteellistä aluetta kehittävää toimintaa. Esimerkiksi Kuopion musiikkikampuksella kohtaavat niin ammattilaiset, opiskelijat kuin tutkijatkin.
  • Kokoamalla toimintoja yhteen haetaan vauhtia myös kansainväliseen yhteistyöhön ja vetovoimaa kansainvälisille markkinoille. Esimerkiksi 10 000 opiskelijan korkeakouluyhteisö on Aasian markkinoilla ison mittaluokan kilpailutekijä verrattuna vaikkapa 5 000 opiskelijan yhteisöön. Kunhan kaikilla toimijoilla säilyy arvostettu paikkansa yhteisessä joukkueessa. Tällaisesta toiminnasta hyvänä esimerkkinä on Lapin korkeakoulukonserni, joka näkyy Aasian markkinoilla korkeakouluyhteisönä ja koulutusosaamisensa kautta.
  • Pienikin toimija näyttää pärjäävän, kun sillä on selkeä alueellinen tarve ja houkuttelevaa toimintaa esimerkiksi kansainvälistymisessä tai työelämäyhteistyössä ja tutkimuksessa. Tästä hyvänä esimerkkinä Lappeenrannan teknillinen yliopisto.
Työtä on tehtävä monella saralla
 
Osa näistä nostoista ei johdu korkeakouluista itsestään, vaan poliittisista valinnoista, kuten rahoitusleikkauksista.
 
  • Jos korkeakoulutuksen kehityksen suunnista ei ole saatavilla tarpeeksi tietoa tai keskustelua ei juuri käydä, työntekijät eivät sitoudu muutokseen. Jos henkilöstö ei motivoidu, tulostavoitteetkin jäävät valjuiksi.
  • Työkuorma on irtisanomisten takia paikoin valtava. Opetushenkilöstö joutuu tekemään tehtäviä myös oman osaamisalueensa ulkopuolelta, esimerkiksi opettamaan sellaista aihetta, jossa omat tiedot ovat puutteelliset.
  • Henkilöstön osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen on monin paikoin jäänyt jalkoihin.
  • Rahoitusleikkaukset turhauttavat, koska ne ovat johtaneet pedagogisiin ratkaisuihin, jotka ovat opettajien mielestä paluuta historiaan. Kehittämistarpeet tunnistetaan, mutta rahaa kehittää ei leikkausten takia ole.
  • Henkilöstö uhkaa väsyä lopullisesti jatkuvaan muutokseen.
 
Korkeakoulujen kehittämistä on pohdittu tiedelaitosten ja korkeakoulujen johdon päivillä Kuopiossa 28.-29.11.2017. 
  
Korkeakouluissa tapahtuu. Lue lisää näistä linkeistä!
 
 
 
 
null