Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Perusopetuksen vuosityöaikakokeilusta neuvotellaan taas – 10 kysymystä ja vastausta

OAJ ja kuntatyöntajien KT neuvottelevat parhaillaan perusopetuksen vuosityöajasta. Tavoitteena on jo alkuvuodesta 2018 päästä sopimukseen mallista, jota kunnat voisivat lähteä kokeilemaan ensi syksynä.
Jos OAJ ja KT löytävät perusopetuksen vuosityöaikakokeilussa yhteisen sävelen, saattaa jo loppiaiseksi syntyä neuvottelutulos siitä, miten vuosityöaikaa voitaisiin soveltaa perusopetuksessa. OAJ:n neuvottelupäällikkö Pekka Pankkonen on asian suhteen toiveikas. Muutoksille on tarvetta.
 
– Valtaosalla opettajista työaika perustuu opetusvelvollisuuteen, eli siihen, kuinka monta oppituntia he pitävät viikossa. Malli oli pitkään ihan toimiva, mutta opettajien työ on muuttunut. Viime vuosina opettajille on tullut yhä enemmän kaikenlaista oppituntien ulkopuolista työtä. Nyt on korkea aika kokeilla mallia, jossa joka ikinen opettajan tekemä työtunti saataisiin näkyviin ja palkanmaksun perustaksi, Pankkonen sanoo.
 
Askel kerrallaan uutta kohti
 
Pekka Pankkosen mukaan vuosityöaikaan ei sukelleta suin päin. Jos neuvottelut vuosityöaikamallista saadaan tällä kertaa maaliin asti, avautuu kunnille mahdollisuus paikallisesti päättää, lähtevätkö ne kokeilemaan mallia.
 
Alustavasti kokeilusta ovat olleet kiinnostuneita Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Vaasa ja Lahti. Kokeilu sovittaisiin määräaikaiseksi.
 
– Olennaista vuosityöaikamallissa on se, että kaikki työtunnit oikeasti saadaan palkanmaksun perusteeksi. Jos kokeilun aikana malli osoittautuisi puutteelliseksi, niin sitä ei tietenkään lähdettäisi laajentamaan ilman viilauksia, Pankkonen vakuuttaa.
 
Hän vastaa kymmeneen vuosityöaikamallista ja sitä koskevista neuvotteluista esitettyyn kysymykseen.
 
 
Millaisesta vuosityöaikakokeilusta OAJ neuvottelee? 10 kysymystä ja vastausta
 
1. Mikä on vuosityöaikakokeilu?
 
OAJ neuvottelee mallista, jossa määriteltäisiin vuodelle tietty määrä työtunteja. Kokeilulla halutaan turvata riittävä aika opetuksen suunnitteluun ja arviointiin. Palkka lasketaan vuosityöajassa kaikkien työtuntien, ei pelkästään oppituntien mukaan.

Oppituntien lisäksi vuosityöaikaan lasketaan niiden esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset ja kaikki muut opettajalle määrättävät työtehtävät.
 
2. Mitä hyötyä vuosityöaikaan siirtymisestä olisi?
 
Opettajien työnkuvan mukana myös työaikajärjestelmän on muututtava. Myös työn suunnittelua ja seurantaa pitää jäntevöittää. Vuosityöaika mahdollistaisi sen, että kaikki opettajan työtehtävät saadaan näkyviksi ja palkanmaksun perusteeksi.

Perusopetuksessa lähes kaikki opettajat ovat opetusvelvollisuustyöajassa. He saavat palkan sen perusteella, miten paljon he pitävät oppitunteja. Lisäksi korvataan tietyt erikseen sovittavat tehtävät. OAJ:n mielestä työaika- ja palkkausmalli ei kaikilta osin vastaa opettajan nykyistä työtä, johon kuuluu entistä enemmän esimerkiksi yhteistä suunnittelua.

Ongelmana on, että jos opettajan uusille tehtäville ei löydy suoraa palkka­perustetta, kasvaa niin sanottu harmaa alue, jolloin opettaja tekee töitä korvauksetta omalla ajallaan. Jo nyt esimerkiksi OAJ:n työolobarometri kertoo, että opettajat kokevat työmääränsä kasvaneen jatkuvasti.
  
3. Miten työaikaa suunniteltaisiin vuosityöajassa?
 
Vuosityöaikasuunnitelmaan kirjattaisiin kaikki opettajan työtehtävät ja niihin varattu työaika. Työnantaja vahvistaisi sen ennen luku- tai työvuoden alkua. Opettajalla ei siis voi olla eikä hänen pidä sellaista työtehtävää, johon työaikasuunnitelmassa ei ole varattu työaikaa.
 
4. Miten työaikaa seurattaisiin vuosityöajassa?
 
Opettaja pitäisi kirjaa siitä, paljonko työaikaa kuluu työtehtävien hoitamiseen. Esimies seuraisi suunnitelman toteutumista. Tarvittaessa työaikasuunnitelmaa muutetaan. Työajan seurannassa käytettäisiin paikallisesti sovittua järjestelmää.
 
5. Onko vuosityöajassa kaikki työ tehtävä työpaikalla tiettyyn aikaan?
 
Ei. Työpaikalla on oltava vain silloin, kun työaikasuunnitelmassa on sinne määrättyjä työtehtäviä – tähän ei perusopetuksessa tulisi merkittävää muutosta nykyiseen verrattuna. Oman opetuksen yhteinen suunnittelu todennäköisesti lisääntyisi osassa kouluista, osassa muutos on tapahtunut jo nykyisen työaikamallin aikana.
 
6. Mitä tarkoittavat sidottu ja sitomaton työaika?
 
Vuosityöajassa puhutaan sidotusta ja sitomattomasta työajasta. Perusopetuksessa osa vuosityöajan tunneista olisi niin sanottua sitomatonta työaikaa, jossa opettaja päättää itse työn tekemisen ajan ja paikan. Opettajan pitää siis halutessaan voida tehdä sitomattomaksi määritelty työ vaikka omalla kotisohvallaan lauantai-iltana. Tyypillistä sitomatonta työaikaa on oman opetuksen ja ohjauksen suunnittelu ja osa arvioinnista. Useimmista työtehtävistä osa on sidottua ja osa sitomatonta työaikaa.
 
7. Voisiko vuosityöajan ylittää?
 
Kyllä. Kyseessä on silloin lisätyö. Vuosityöajan ylitys pitäisi määritellä aina etukäteen työaikasuunnitelmassa tai erillisellä lisätyömääräyksellä. Lisätyöstä maksetaan aina korvaus.
 
8. Vaikuttaisiko vuosityöaikakokeilu kesäkeskeytykseen?
 
Ei. Työpäivien määrä ja koulutyön keskeytysajat säilyisivät ennallaan.
 
9. Entä, jos työaika ei riitä?
 
Työaikasuunnitelman ulkopuolella ei ole työtehtäviä. Kuhunkin työtehtävään saa käyttää niin paljon työaikaa kuin siihen on työaikasuunnitelmassa varattu, ei yhtään enempää. (ks. myös kohta 7.)
 
10. Miten perusopetuksen vuosityöaikaneuvottelut etenevät ja mistä saan lisätietoa?
 
Neuvotteluja jatketaan alkuvuodesta, ja neuvottelutulos saattaa syntyä OAJ:n ja KT:n välille jo loppiaisen tienoilla. Tämän jälkeen kunnissa on mahdollisuus paikallisesti päättää vuosityöajan kokeilemisesta. Neuvottelujen etenemisestä uutisoidaan OAJ.fi:ssä heti tuoreeltaan.
 
Millä mielin suhtaudut ajatukseen perusopetuksen vuosityöaikakokeilusta? Kerro meille ajatuksistasi ja lähetä kysymyksesi tällä lomakkeella, jos kaipaat vielä johonkin asiaan selvyyttä. Palaamme mahdollisiin lisäkysymyksiin jatkouutisoinnissamme.
 
 
Teksti: Heikki Pölönen
null