Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Ota heti puheeksi! Viisi kysymystä häirinnästä

Seksuaalinen häirintä on tänä syksynä puhuttanut paljon. Koulujen ja oppilaitosten järjestyssäännöissä ja laissa häirintään jo puututaan, mutta täsmennyksiäkin tarvitaan. On tarpeellista myös lisätä ymmärrystä tehdä kirjallisia ilmoituksia häirinnästä aina kun siihen on tarve.
OAJ on tänä syksynä useaan otteeseen tuominnut seksuaalisen häirinnän ja haastanut kaikki koulut ja oppilaitokset mukaan sen kitkemiseen.
 
OAJ:n koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen ja työelämäasiamies Riina Länsikallio pitävät seksuaalisesta häirinnästä käytävää keskustelua tervetulleena. Sekin on tervetullutta, että opetusministeriö on antanut Opetushallitukselle tehtäväksi päivittää ohjeistustaan seksuaalisen häirinnän kitkemiseksi.
 
– Ohjeistuksen päivittämisessä teemme mielellämme yhteistyötä Opetushallituksen kanssa. Kohun keskellä on silti hyvä muistaa, että jo ennestään kouluissa ja oppilaitoksissa on monia seksuaalista häirintää ehkäiseviä toimintatapoja ja ohjeistuksia. Nykyisetkin häirintää koskevat lait pätevät tietysti myös kouluissa ja oppilaitoksissa, Länsikallio sanoo.
 
Kouluissa ja oppilaitoksissa onkin nyt hyvä hetki pohtia, miten voitaisiin varmistaa, ettei omassa työ- ja oppimisympäristössä ketään häiritä seksuaalisesti tai muutoin.
 
– Ensin on syytä tehdä selväksi, että seksuaalista tai muuta häirintää ei hyväksytä. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä sekä työnantajalla on lainsäädäntöön perustuva tuplavelvollisuus puuttua häirintään saatuaan siitä tiedon, Lahtinen sanoo.
 
Ongelmia voi aiheuttaa se, että eri ihmiset ymmärtävät häirinnän eri tavoilla, ja rohkeutta asian puheeksi ottamiseen ei ole. Tärkeää on määritellä selkeästi ja esimerkkejä käyttäen, mitä häirintä on ja mitä rangaistuksia siitä voi tekijälle seurata.
 
– Kun kaikki puhuvat samasta asiasta, häirintä ja myös seksuaalinen häirintä on helpompaa tunnistaa ja ottaa puheeksi. Tärkeää on sopia siitä, miten häirintäteot selvitetään, miten häirintään puututaan ja mitä tukea tekijä ja kohde voivat saada tilanteen jälkeen.
 
Hyvä malli häirinnän puheeksi ottamiseen on ottaa käyttöön ilmoitus- ja käsittelymenettely STOP väkivallalle kouluissa ja päiväkodeissa, jossa on myös kohta seksuaaliselle häirinnälle.
 
– Työnantajalla on velvollisuus seurata, että häirintä loppuu, Länsikallio sanoo.
 
Lahtinen ja Länsikallio vastasivat viiteen kysymykseen häirinnästä.
 
Kuinka reagoida työpaikalla tapahtuvaan häirintään?
 
Häirintää on monenlaista, ja kouluissa ja oppilaitoksissa tekijä ja kohde voi olla oppilas tai opiskelija, opettaja tai esimies. Työturvallisuuslain (kohta 4) mukaan häirintään pitää puuttua aina, kun sitä havaitaan. Tasa-arvolaissa (kohta 5) on määritelty seksuaalinen häirintä.
 
Kaikenlaiseen opiskeluun, työssä tai työpaikalla tapahtuvaan häirintään ja epäasialliseen kohteluun liittyen menettelytavat ovat Lahtisen ja Länsikallion mukaan samanlaiset: ensin asia pitää ottaa puheeksi. Sitten häirintäteot on selvitettävä ja työnantajan tai koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että häirintä loppuu. Kun teko on vakava, häirinnästä pitää aina tehdä kirjallinen ilmoitus.
 
Entä, jos kyse on seksuaalista häirinnästä ja kohteena on oppilas tai opiskelija?
 
Koulun henkilökunnan tai muiden aikuisten oppilaisiin tai opiskelijoihin kohdistama seksuaalinen häirintä on aina hyvin vakava asia. Niinpä on olennaisen tärkeää selvittää tapahtumien tosiasiat hyvin tarkasti ja tehdä sen jälkeen tarvittaessa poliisille ilmoitus ja alaikäisten osalta myös lastensuojeluilmoitus.
 
– OAJ:llä on tiedossa sellaisiakin tilanteita, joissa oppilasryhmä on huonoja arvosanoja saatuaan lähtenyt perusteettomasti syyttämään opettajaa seksuaalisesta häirinnästä. On hyvin tärkeää, että tällaiset savustamisyritykset erotetaan tilanteista, joissa häirintää on tosiasiallisesti tapahtunut, Länsikallio sanoo.
 
Hän muistuttaa, että myös oppilaiden välistä seksuaalista häirintää ilmoitetaan poikkeuksellisen paljon. Erityisesti yläasteikäiset tytöt kokevat kouluterveyskyselyn perusteella paljon häirintää. Oppilaiden keskinäisiin häirintätilanteisiin opettajien täytyy linjakkaasti puuttua ja kannustaa heitä ottamaan asia puheeksi. Tarvittaessa on hyvä tehdä myös kirjallinen ilmoitus rehtorille.
 
Kyse on myös koulujen yhteisöllisestä hyvinvoinnista. Oppilashuollon tulisikin tehdä suunnitelmallisesti tekoja hyvinvoinnin edistämiseksi.
 
Mistä tunnistan häirinnän?
 
Häirinnän tai epäasiallisen kohtelun tunnistaminen voi olla hankalaa. Kaikki työpaikalla esiintyvä kielteinen käyttäytyminen ei ole työturvallisuuslaissa tarkoitettua terveydelle vaaraa aiheuttavaa häirintää tai muuta epäasiallista kohtelua. Sellaista eivät ole esimerkiksi lievät ja yksittäiset teot, kuten satunnaiset epäasialliset puheet.
 
Häirintää eivät ole myöskään työnantajan työtä koskevat asialliset päätökset ja sopimusten mukaiset työpaikkaohjeet, työn ja työyhteisön ongelmien yhteinen käsittely tai sairastuneen työntekijän ohjaus työkyvyn arviointiin perustellusta syystä.
 
Lainvastaisen häirinnän ja epäasiallisen kohtelun tunnistamisessa on hyvä kysyä näkemystä omalta työsuojeluvaltuutetulta, Länsikallio vinkkaa.
 
Mitä työturvallisuuslaki sanoo häirinnästä?
 
Häirintä on järjestelmällistä ja jatkuvaa kielteistä toimintaa tai käyttäytymistä. Häirintää on esimerkiksi toistuva uhkailu, pelottelu, ilkeät ja vihjailevat viestit, väheksyvät ja pilkkaavat puheet, työnteon jatkuva perusteeton arvostelu ja vaikeuttaminen, maineen tai aseman kyseenalaistaminen, työyhteisöstä eristäminen ja seksuaalinen häirintä. Tällainen toiminta on vastoin työturvallisuuslakia, koska se voi haitata työntekijän terveyttä tai vaarantaa sen.
 
Häirintään voi liittyä myös työnjohto-oikeuden väärinkäyttöä. Tällaista voi olla esimerkiksi toistuva perusteeton puuttuminen työntekoon, työtehtävien laadun tai määrän perusteeton muuttaminen, sovittujen työehtojen muuttaminen laittomin perustein, epäasiallinen työnjohtovallan käyttäminen ja nöyryyttävä käskyjen antaminen.
 
Seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän tuomitsee myös tasa-arvolaki (kohta 5), joka koskee kaikkea työelämää, ja myös kouluja ja oppilaitoksia.
 
Mitä tasa-arvolaki sanoo seksuaalista häirinnästä?
 
Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä ovat tasa-arvolaissa tarkoitettua syrjintää. Näin seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä määritellään:

Seksuaalisella häirinnällä tarkoitetaan sanallista, sanatonta tai fyysistä, luonteeltaan seksuaalista ei-toivottua käytöstä, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan henkilön henkistä tai fyysistä koskemattomuutta erityisesti luomalla uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.
 
Sukupuoleen perustuvalla häirinnällä tarkoitetaan henkilön sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun liittyvää ei-toivottua käytöstä, joka ei ole luonteeltaan seksuaalista, jolla tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukataan tämän henkistä tai fyysistä koskemattomuutta ja jolla luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai ahdistava ilmapiiri.
 
– Tasa-arvon toteutumista Suomessa valvoo tasa-arvovaltuutettu. Valtuutettuun kannattaakin olla yhteydessä, jos on kokenut seksuaalista häirintää, Lahtinen sanoo.
 
Tasa-arvovaltuutetun mukaan seksuaalinen häirintä voi ilmetä esimerkiksi sukupuolisesti vihjailevina eleinä tai ilmeinä, härskeinä puheina, kaksimielisinä vitseinä sekä vartaloa, pukeutumista tai yksityiselämää koskevina huomautuksina. Seksuaalista häirintää ovat myös seksuaalisesti värittyneet kirjeet, sähköpostit, tekstiviestit tai puhelinsoitot.
 
Eleiden ja ilmeiden tulkinta voi käytännössä olla vaikeaa. Jos tilanteesta jää epäselvä tunne, kannattaa itse tilanteessa tai mahdollisimman pian sen jälkeen varmistaa, mitä toinen henkilö tarkoitti, Länsikallio sanoo.
 
OAJ on mukana #HäirinnästäVapaa-kampanjassa.

 

null