Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Työttömyysturvan aktiivimallissa plussaa ja miinusta

Vuoden alusta voimaan tuleva työttömyysturvalain muutos todennäköisemmin nostaa kuin laskee työttömäksi jäävän korkeakoulutetun työttömyysturvaa, mutta jättää myös ongelmia. Akava pitää epäreiluna sitä, ettei työttömän omaa työnhakua lasketa aktiivitoimiin.
Työttömyysturvan aktivointitoimet koskevat kaikkia työttömiä. Vuoden alusta lähtien työttömän tilannetta tarkastellaan noin kolmen kuukauden välein. Ellei hän ole onnistunut työllistämään itseään tai osallistunut riittävästi TE-toimiston tarjoamiin työllistymispalveluihin, työttömyysturvan taso laskee 4,65 prosenttia. Akavan ekonomisti Heikki Taulu näkee laissa ison ongelman.
 
– Aktiivisuutta mitataan sen perusteella, onko työtön osallistunut viranomaisten tarjoamiin palveluihin. Korkeakoulutetulle tyypillistä omatoimista työnhakua ei kuitenkaan katsota aktiivitoimeksi, ellei se ole poikinut työpaikkaa.
 
Suuri kohu aktiivimallista on noussut siitäkin, että työttömillä ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia osallistua aktiivitoimiin. Tähän on kiinnittänyt huomiota myös eduskunnan perustuslakivaliokunta.
 
– Kun palveluita ei ole kaikille tarjolla, ne jotka palvelun sattuvat saamaan, välttyvät työttömyysturvan tason laskulta, Taulua sanoo.
 
Useampi hyötyy kuin menettää
 
Aktiivimallista löytyy Taulun mielestä hyviäkin puolia, jotka julkisesta keskustelusta pitkälti ovat unohtuneet. Omavastuupäivien määrä työttömyysjakson alussa laskee seitsemästä viiteen.
 
– Saadun työttömyyskorvauksen määrä nousee nykyiseen verrattuna, jos työttömyys jää alle viiden kuukauden mittaiseksi. Työttömiksi jäävistä akavalaisista todennäköisesti useampi hyötyy kuin menettää.
 
Omaehtoinen opiskelu katsotaan aktiivitoimeksi jatkossakin, ja sitä korkeasti koulutetut ovat paljon käyttäneetkin.
 
Korkeakoulutettujen työttömyys on kääntynyt laskuun kesän jälkeen. 
 
– Parempaan suuntaan ollaan menossa. Työttömien osuus on korkeasti koulutetuilla pienempi kuin muulla väestöllä, Taulu toteaa.
 
Akava toteaa lausunnossaan, että työttömyysturvalain muutosten tavoite on hyvä. Hallitus on halunnut lisätä työttömien aktiivisuutta ja sitä kautta helpottaa työllistymistä. Keinoihin liittyy kuitenkin epäreiluutta.
 
Akavan suurimmassa jäsenjärjestössä OAJ:ssa seurataan tilannetta.
– Mitä työttömyysturvan muutokset opettajille käytännössä merkitsevät, se selviää lain voimaantulon jälkeen, neuvottelujohtaja Petri Lindroos toteaa.
 
Näin työttömyysturvalaki muuttuu:
 
  • Omavastuupäivät vähenevät seitsemästä viiteen tai lisääntyvät, jos työttömyysetuuden saaja ei ole ollut riittävästi työssä tai osallistunut työllisyyttä tukeviin toimenpiteisiin työttömyysetuutta saadessaan.
  • Työnhakijan aktiivisuutta tarkastellaan 65 työttömyysetuuden maksupäivän jaksoissa. Työttömyysetuus pysyy normaalina, jos työnhakija on esimerkiksi työllistynyt 3 työpäivää 65 maksupäivän aikana.
  • Jos aktiivisuutta ei ole riittävästi, työttömyysetuus heikkenee 4,65 prosenttia 65 maksupäivän ajaksi. Se vastaa yhtä omavastuupäivää kuukaudessa.
  • Aktiivisuus täyttyy esimerkiksi työskentelemällä palkkatyössä, yritystoiminnassa tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin kuten työvoimakoulutukseen, omaehtoiseen opiskeluun tai työkokeiluun.
  • Työkyvyttömyyden tai vamman perusteella etuutta saavat työttömät taikka omais- ja perhehoitajat eivät ole ehdotetun mallin piirissä.
Teksti: Riitta Korkeakivi
Kuva 123RF
null