Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

VATT: Loppuvuodesta syntyneet muita todennäköisemmin erityisopetuksen piiriin

Eilen julkaistu tutkimus tuo uutta tietoa suhteellisen koulunaloitusiän vaikutuksista lapsen koulunkäyntiin. OAJ:n Nina Lahtisen mielestä tutkimustuloksia ei voida sivuuttaa, kun oppivelvollisuusmallia uudistetaan.
Joulukuussa syntyneet oppilaat suorittavat peruskoulun osittain yksilöllistetyllä oppimäärällä lähes 50 prosenttia todennäköisemmin kuin tammikuussa syntyneet oppilaat, kertoo Aapo Kivisen eilen julkaistu tutkimus. 
 
Suhteellisella koulunaloitusiällä on jo aiemmin todettu olevan monia vaikutuksia aina koulussa pärjäämisestä poliittiseen menestykseen asti. 
 
– Ilmiö on tuttu urheilumaailmasta: esimerkiksi jalkapallossa edustusjoukkueissa pelaa huomattavasti enemmän alkuvuodesta kuin loppuvuodesta syntyneitä. Koulumaailmassakin syntymäajankohdan vaikutus on huomattu erityisesti esi- ja alkuopetuksessa, OAJ:n koulutusasiainpäällikkö Nina Lahtinen sanoo.
 
Jo aiemmin tutkimuksissa on todettu, että alkuvuodesta syntyneillä lapsilla on esimerkiksi korkeampi peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo kuin loppuvuodesta syntyneillä. 
 
– Loppuvuodesta syntyneillä diagnosoidaan myös tarkkaavaisuushäiriö tutkimusten mukaan huomattavasti alkuvuodesta syntyneitä useammin, Lahtinen sanoo.
 
Iästä johtuvaa käytöstä vai tuen tarvetta? 
 
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT julkaisi eilen  tutkimuksen, jossa Aapo Kivinen tarkasteli aineistoja vuosina 1998–2014 peruskoulusta valmistuneista oppilaista ja vertaili tammi- ja joulukuussa syntyneitä oppilaita keskenään. Tämän pohjalta arvioitiin, kuinka suuri vaikutus lähes vuoden ikäerolla on erityisopetuksen saamisen todennäköisyyteen.
 
Tutkimuksen perusteella näyttää siltä, että joulukuussa syntyneiden joukosta löytyy tammikuussa syntyneitä huomattavasti enemmän erityisen tuen oppilaita, joiden osaamisvaatimuksia on madallettu.
 
– Loppuvuodesta syntyneet voivat tarvita enemmän erityistukea tai he saavat sitä, koska nuoruudesta johtuva epäkypsä käytös nähdään tuen tarpeena, Aapo Kivinen tulkitsee.
 
Suhteellisen iän vaikutus erityisopetuksen saamiseen on Kivisen tutkimuksen mukaan muita suurempi tytöillä sekä oppilailla, joiden vanhemmista kummallakaan ei ole korkeakoulutusta. Tutkimustulosten perusteella tämä johtuu siitä, että nämä oppilaat aloittavat koulun todennäköisemmin syntymävuoden osoittamana vuonna.
 
Ilmiö huomioitava, kun oppivelvollisuutta uudistetaan
 
Oppivelvollisuuden uudistaminen on viime aikoina puhuttanut paljon. Puolueissa mietitään omia ehdotuksia oppivelvollisuuden uudistamiseksi, ja OAJ julkaisee maaliskuussa oman mallinsa. Uudistus puhutti myös tammikuun lopussa Educa-messuilla.
 
Nina Lahtisen mielestä oppivelvollisuuspohdinnoissa ei voida sivuuttaa tutkimustuloksia suhteellisen koulunaloitusiän vaikutuksista koulunkäyntiin ja myöhempään menestykseen.
 
– OAJ:n oppivelvollisuusmallissa on etsitty uusia tapoja toteuttaa esi- ja alkuopetusta sekä oppilaan tukea juuri siksi, että viime aikoina Suomessa on saatu tällaisia tutkimustuloksia. Pedagogian lisäksi myös rakenteiden on tuettava sitä, ettei suhteellinen koulunaloitusikä määritä lapsen koulunkäyntiä. Oppivelvollisuutta uudistettaessa näitä tutkimustuloksia ei voida sivuuttaa, Lahtinen sanoo. 
 
  • OAJ julkaisee oman oppivelvollisuusmallinsa 14. maaliskuuta. 
Teksti: Heikki Pölönen
Kuva: 123RF
null